24.1.2014

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään

Helsingissä järjestettiin tämän otsikon alla ennen joulua Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään -seminaari, johon tuliaisiaan toi mm. mielenkiintoinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset -hanke. Alla ajatuksia tästä seminaarista kummuten.

Paikallisen ruoan käyttö maakunnassa voidaan turvata vain osana seutukunnan strategiaa. Maakunnissa on olemassa strategisia päätöksiä, mutta Pirkanmaalta ruokastrategia vielä puuttuu. Mitäpä jos haastamme kaikki paikalliset kehittäjät, kunnan päättäjät, ammattikeittiöt ja liitot laatimaan yhdessä strategiaa, jolla saadaan paikallisen ruoan käytön osuus nousuun maakunnassamme? Kaivataan maakuntaitsekkyyttä, joka parantaa juuri meidän maakuntamme työllisyyttä. Elintarviketeollisuuden BKT on 7,1 %. Merkittävä luku, jospa kotimaista ruoantuotantoa ei vaikka olisikaan? Olen useampaan kertaan ollut kuuntelemassa eri yhteyksissä europarlamentikko Sirpa Pietikäisen ajatuksia elintarvikealasta, lähiruoasta ja ruokakulttuurista. Häntä lainaten: ”Halpaa, huonoa ja kaukaa, ei anna mahdollisuutta paikallisen talouden kehittymiselle”.

 

Lähiruoan ja luomunkäyttö on erityiskysymys hallituksen lähiruokaohjelmassa ja Kataisen hallitusohjelmassa. Luomun käyttöä pyritään nostamaan 10 % kaikista hankinnoista vuoteen 2015 mennessä ja 20 % vuoteen 2020 mennessä. Elintarvikkeita jalostavia yrityksiä on suomessa noin 3000 tuhatta. Näistä yrityksistä 90 % työllistää alle 20 henkilöä. Loput 10 % ovat suurimpia ruoantuottajia. Lähiruokaan halutaan nyt panostaa myös julkisella sektorilla, mutta saatavuus on peruskysymys. Julkisella sektorilla pelkästään hankintojen muuttaminen paikallista ruokaa suosivaksi ei itsessään riitä. Muutoksia on tehtävä myös asenteiden ja ruokalistojen tasolla. Sesonkien suosimisella voidaan esimerkiksi muuttaa ruokalistaa kotimaisia juureksia suosivaksi. Juuresten käytöllä voidaan ruokalistalla tehdä tilaa vaikkapa kalliimpien luomulihatuotteiden käyttämiselle.

 

Pirkanmaalaiset jatkojalostajat käyttävät tuotteidensa valmistukseen 80 % kotimaisia raaka-aineita, mutta myyvät vain 20 % valmiista tuotteista omassa maakunnassa, miksi?

 

Jos lähi- ja luomuruokaan halutaan todella panostaa julkisella sektorilla, kuntapäättäjät vastaavat siitä mihin kunnan verorahat käytetään. Lähiruoan käyttö on arvovalinta ja hankinta kannanotto paikallisen tuotannon puolesta. Lähiruoan käyttö lisää paikallista elinvoimaa ja lähiruoka työllistää hyvin. Pirkanmaalla Ikaalisten kaupungille ja Hämeenkyrön kunnalle on annettu hankintavalmennusta, sekä koitettu toimintamallia, jolla voidaan ottaa huomioon pienet tarjoajat. Hiukan työlääksi mutta kuitenkin toimivaksi koettiin osaprojektin aikana toteutettu neuvottelumenettely. Ja Projekti onnistui. Hankinta asiantuntija Kati Myllyniemen johdolla paikallisten juuresten, perunan, vihannesten ja hedelmien määrää saatiin kasvatettua näiden kahden kunnan hankinnoissa.

Lainaan vielä melko vapaasti Sirpa Pietikäistä: turvallista, terveellistä, eettistä, ekologista ja edullista pitäisi olla myös julkisen keittiön valinta.

Tule mukaan julkisten keittiöiden loppuseminaariin 18.2 Ahlmanille, sekä yhteistyöretkellemme Keski-Suomeen 13.3. Lisätietoja saat näiltä sivuilta ajankohtaisista ja tapahtumista. Kirpeää ja aurinkoista pakkaskeliä! Anette