27.11.2014

Suoramyyntiohjeistus ja tuottajaoppaan esittely

Aitoja Makuja II -hankkeen Johanna Mattila kävi torstaina 27.11. kertomassa pirkanmaalaisille tuottajille uusista suoramyyntiohjeista. Johannan mukaan yleisistä käsityksistä poiketen todellisuudessa elintarvikelainsäädäntö antaa pienille toimijoille paljon joustomahdollisuuksia. Näistä ei kuitenkaan ole tietoa, ja tätä varten Aitoja Makuja II -hankkeessa on lähdetty asioita avaamaan. Hankkeessa tehtiin kolme erilaista pakettia: Alkutuotannon tuotteiden suoramyynti, Vähittäismyyntitoiminta (jossa ei valmisteta mitään, vain myydään) ja Elintarvikkeiden valmistus ja myynti (kuten lihan leikkaaminen tai hillojen valmistus ja myynti). Painettujen esitteiden lisäksi on olemassa nettisivut www.aitojamakuja.fi/suoramyynti. Ohjeiden lisäksi nettisivuilta löytyy yrittäjien tekemiä kysymyksiä, joihin Evira on antanut vastauksensa. Nämä vastaukset toimivat ennakkotapauksina, joita voidaan soveltaa käytäntöön koko maassa. Näihin toimijat voivat verrata omaa toimintaansa ja ristiriitatilanteissa vedota Eviran vastauksiin.

Toimintaa käynnistäessä tulee miettiä tarkkaan, mitä aikoo tehdä; onko toiminta pienimuotoista vai vähän suurempaa jne. Tällä tavoin löydetään itseä koskevat, oikeat ohjeet. Alkutuotannon tuotteiden suoramyynnissä on kyse itse tuottamien alkutuotannon tuotteiden myynnistä suoraan kuluttajille tai paikalliseen vähittäismyyntiin. Alkutuotantoa ovat siis maidon- ja munantuotanto, lihakarjan kasvatus, kalastus ja kalanviljely, kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä viljan ja sienten keräily sekä metsästys. Esimerkiksi lihan myynti ei kuulu tähän, koska sille on jo tehty muutakin kuin kauppakunnostettu. Perunaa voi pestä ja pakata, mutta pilkkominen ei tähän enää kuulu – alkutuotannossa tuote ei muuta muotoaan. Myynti voi tapahtua omalta tilalta, tienvarsikojusta, torilta, ruokapiiristä tai REKO-lähiruokarenkaasta. Jotta toiminta on pienimuotoista, on kaikkien tuotteiden määrillä myyntirajat sekä suoramyynnille että paikalliseen vähittäismyyntiin. Ja tässä muuten paikallisella tarkoitetaan sitä, että tuottaja myy suoraan kaupalle ja kauppa suoraan asiakkaalle. Väliportaita ei saa olla enempää.

Mielenkiintoisia yksityiskohtia tuli esille: Leimaamattomia kananmunia saa myydä suoraan kuluttajille 10 000 kg vuodessa. Kaupan kautta leimaamattomia ei taas saa myydä ollenkaan. Metsästysseura voi myydä hirvieläimien osia suoraan ravintolaan, jos seuraan kuuluvalla on hygieniakoulutus suoritettuna ja lahtivajalla elintarviketilan status. Ravintolassa tulee olla isolla kerrottuna, että riistan liha on tarkastamatonta. Hirvi pitäisi myydä nahkoineen ja karvoineen, vaan löytyykö Suomesta sellaista ravintolaa, joka voisi ottaa kokonaisen eläimen vastaan? Tuskin. Ei ravintoloilla ole sellaisia tiloja, joissa ruhon voisi käsitellä. Tarhattua lihaa, kuten kaniineja ei saa myydä ravintoloihin tarkastamattomana.

Jos tuotteiden määrälliset rajat ovat ylittämässä vähittäismyynnin osalta pienimuotoisuuden rajat, tulee tehdä omavalvonnan kuvaus ja tuotteesta riippuen myös vesitutkimukset. Jos taas suoramyynti kuluttajalle ylittyy, on tehtävä elintarvikehuoneistoilmoitus. Nimestä huolimatta kyse ei ole fyysisestä tilasta, vaan ainoastaan ilmoituksesta. Elintarvikehuoneistoilmoitus koskee myös kuljetusta; alkutuotannon tuotteiden kuljetus on osa yrityksen omavalvonnan kuvausta. Jos yrittäjä kuljettaa suoraan asiakkaalle ilman välikäsiä, tulee kylmäketjusta huolehtia, mutta tallentavaa lämpötilanseurantajärjestelmää ei tarvitse. Vähittäismyynnissä taas tallentava lämpötilanseurantajärjestelmä on oltava. Huomioitavaa on myös se, että elintarvikehuoneistoilmoituksen tekeminen on pakollista silloin, jos aikoo myydä toisten valmistamia tuotteita.

Luvat elintarvikkeiden valmistukseen ja myynti elintarvikehuoneistossa ei ole Johannan mukaan mitenkään vaativaa eikä monimutkaista. Pienimuotoisessa toiminnassa ei enää tarvita laitoslupaa, vaan vaatimukset laitteistoista ja tutkimuksista ovat paljon kevyempiä ja helpompia. Tämä koskee mm. lihan leikkuuta, juuston valmistamista ja kalavalmisteita. Tuotteita voi myydä suoraan kuluttajille rajattomasti ja paikalliseen vähittäismyyntiin (kaupat, ravintolat, ruokapalvelut) 1000 kg vuodessa. Tällä kohden paikallinen vähittäismyynti aiemmasta poiketen todella tarkoittaa tuotantopaikasta 150 km säteellä tapahtuvaa myyntiä.

Ohjeita kannattaa käydä kurkkaamassa www.aitojamakuja.fi/suoramyynti -sivustolta. Kysy meiltä -osio on toimijalle erityisen hyödyllinen, siellä kannattaa käydä lueskelemassa muiden yrittäjien lähettämiä kysymyksiä ja Eviran vastauksia. Kysymyksiä ja vastauksia lisätään sivustolle jatkuvasti.

Eeva