01.7.2016

Mahdottomasta mahdollista - kustannustehokas lähiruokatukku

  • 0

Humppilalainen Kimmo Remes on lähiruoan ja lyhyiden ruokaketjujen puolestapuhuja. Remeksen vuonna 2013 perustama LähiPuoti Remes Oy -lähiruokatukku myy ja toimittaa lähiruokaa ammattikeittiöille, kahviloille, myymälöille, pitopalveluyrityksille ja hoiva-ja palvelukodeille. Lähiruokatukun toiminta-ajatuksena on tehdä lähiruoan saatavuudesta helppoa. Asiakkaat voivat tilata kaikki tarvitsemansa lähiruokatuotteet samalta toimittajalta ja LähiPuoti toimittaa ne suoraan tilalta asiakkaalle. LähiPuodin tavoitteena on auttaa myös ruoan tuottajaa huolehtimalla tuotteiden myymisestä ja toimittamisesta, jolloin tuottaja voi keskittyä ydinosaamiseensa eli ruoan tuottamiseen. Yrityksen toiminta on laajentunut nopeasti. Tukkuliikkeitä on nyt kaksi, toinen Humppilassa ja toinen Pöytyällä, ja ketjun rakentaminen jatkuu. Lisäksi yrityksellä on tällä hetkellä kahdeksan LähiPuodin Herkut -myyntipistettä myymälöissä ja kahviloissa Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella.

Oma elämäntaparemontti johti yrityksen perustamiseen

"Ajatus yrityksen perustamisesta lähti alun perin liikkeelle omasta elämäntaparemontista ja tarpeesta löytää mahdollisimman tuoreita ja laadukkaita ruoan raaka-aineita”, kertoo Remes. ”Aiemmassa työssäni jouduin matkustamaan paljon, ja silloin tuli syötyä mitä sattuu. Kun aloin kiinnittää huomioita ruoan laatuun ja tuoreuteen, paino putosi ja vointi koheni,” muistelee Remes. ”Vähitellen aloin kiinnittää huomiota myös tuoreiden raaka-aineiden hyvään makuun. Teollisesti tuotetut elintarvikkeet maun- ja värinparantajineen ja muine lisäaineineen eivät enää maistuneet”, kertoo Remes.

Lähellä tuotettujen ja tuoreiden elintarvikkeiden metsästäminen sieltä täältä oli kuitenkin työlästä ja aikaa vievää. Vähitellen Remeksen mielessä kypsyi ajatus lähiruokatukun perustamisesta.

”Moni piti ajatusta lähiruokatukusta mahdottomana”, muistelee Remes. Helppoa ei yrityksen käynnistäminen toki ollutkaan. Elintarvikealalla toimimiseen liittyvää selvitystyötä oli tehtävä paljon, ja hinnoittelua oli mietittävä tarkkaan. Yllättäen kuljetuslainsäädännön vaatima lupamenettely osoittautui hankalaksi, sillä säädöksiä on paljon ja niitä tulkitaan eri tavoin. Vaatimukset ovat lisäksi samat pienyrittäjille ja suurille kuljetusliikkeille.

Laatutuotteita suurkeittiöille ja kuluttaja-asiakkaille

Yritys on suunnitellut yhdessä tuottajien ja asiakkaiden kanssa kunkin asiakkaan tarpeisiin soveltuvia lähiruokatuotteita ja pakkauskokoja. ”Suurkeittiö voi tilata esimerkiksi perunat ja juurekset valmiiksi pestyinä ja kuorittuina. Kuluttaja-asiakkaita palvelevat yhteistyökumppanit taas voivat tilata vähittäismyyntiin sopivia pakkauskokoja myös pieninä erinä, jotta varastointi ei muodostu ongelmaksi”, kertoo Remes. Tuotteiden tuoreus ja laatu ovat Remeksen mukaan etusijalla myös kuluttajille suunnatuissa lähiruokatuotteissa, joita myydään LähiPuodin Herkut -myyntipisteissä.

Lähipuodin tuotteita

LähiPuodin tuotteita


Lähiruoasta piristystä aluetalouteen

Lähiruoan käytön lisääminen kuntien hankinnoissa tekisi hyvää aluetaloudelle, jos kunnat tämän muistaisivat. ”Lähiruoan aluetaloudellisten vaikutusten huomioon ottaminen pitäisi kirjata kuntien strategiaan”, linjaa Remes. Kuntien olisi hankinnoissaan ajateltava pelkän hinnan sijaan myös hankintojen työllisyysvaikutuksia ja verokertymää omalla paikkakunnalla. ”Jos kaikki hankinnat tehdään oman alueen ulkopuolelta, ei paikkakunnalle jää hankinnoista senttiäkään”, muistuttaa Remes.

Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia

Suomessa elintarvikekauppa on hyvin keskittynyttä, ja suurten ketjujen mukaan kuluttajan valinnan ratkaisee hinta. Ruoan alkuperän merkitys päätöksenteossa on kuitenkin lisääntymässä niin kuluttajien kuin ammattikeittiöidenkin piirissä. Remeksen mukaan REKO-renkaat ja ruokapiirit ovat yksi esimerkki kuluttajien kasvavasta mielenkiinnosta ruoan alkuperää ja laatua kohtaan. ”Jos suuret ketjut tarjoaisivat elintarvikkeita tuottajien nimillä, näkyisi se kuluttajien ostokäyttäytymisessä,” arvelee Remes.

Remes näkisi mielellään, että suomalaiset arvostaisivat omaa paikallista ruokakulttuuriaan ja lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Samalla luotaisiin työpaikkoja omalle paikkakunnalle. Kaukomailta tuotujen gojimarjojen sijaan voisimme arvostaa omien metsiemme marjoja ja niistä valmistettuja tuotteita. Suomalaisen ruoan puolesta puhuvat Remeksen mukaan maku ja puhdas luonto. Myös lyhyt ruokaketju vaikuttaa ruoan makuun. Remes kertoo, että LähiPuodin ennätys on erä perunoita, jotka saatiin puolessatoista tunnissa pellolta suurkeittiön kattilaan porisemaan.

Akaan kaupungin keittiössä siirryttiin käyttämään lähiperunaa ja havaittiin, että paremman maun myötä kouluruoan menekki kasvoi, hävikki väheni, ja oppilaat voivat paremmin. ”Laitosruokaloissa ruokahävikki on suurta, ja kaikki tietävät, että roskiin heitetty ruoka on roskiin heittyä rahaa. Kun ruoan raaka-aineet ovat tuoreita, hävikki vähenee,” muistuttaa Remes. Hävikin pienenemisestä syntyvä säästö voidaan puolestaan sijoittaa laadukkaisiin raaka-aineisiin.

Lähiruokavisio on kantanut pitkälle

Vaikka vuodet yrityksen perustamisen jälkeen ovat olleet kiireisiä, on Remeksen into lähiruokaan edelleen tallella. Palkitsevaa on ollut onnistuminen vaikeuksista huolimatta. ”Aloittaessamme moni epäili, ettei lähiruokatukku voi Suomessa menestyä. Nyt meihin otetaan yhteyttä ja kysytään, miten se sittenkin on mahdollista”, kertoo Remes. Yrityksen toiminta palkittiin vuonna 2014 Vuoden lähiruokatekona Lähiruoka & Luomu -messuilla.

 Syysvehnää

Syysvehnä kukkii Akaan Kylmäkoskella

 

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektisihteeri Ritva Pietarinen