20.10.2014

Lähiruoan yhteiskunnallinen merkitys Pirkanmaalla

Olin muutama viikko sitten PPP ja Aitoja Makuja -hankkeiden päätösseminaarissa Tampereella. Näiden kahden hankkeen avulla lähiruoka on noussut juhlapuheiden sivulauseista konkreettiseen toimintaan. Hankkeiden tehtävänä on ollut tutkia, auttaa, selvittää, herättää keskustelua, yhdistää, verkostoitua, tehdä tunnetuksi ja olla alulle paneva tekijä lähiruokakulttuurin kehittämisessä. Hankkeet ovat päättymässä ja nyt tarvitaan jatkuvuutta. Yksityiset kuluttajat ovat jo hienosti kiinnostuneet ruoan alkuperästä ja lähiruoka on saanut kannattajia. Haasteelliseksi on kuitenkin koettu julkinen sektori. Seminaariyleisö vaatikin, että kuntapäättäjien päät pitää saada käännettyä lähiruoan puolelle.


Helsingin Ruralia-instituutti on tutkinut lähiruoan käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Suomen maakunnissa. Elintarvikeyrityksille lähetetyn kyselylomakkeen avulla tutkittiin, minkälaisia yrityksiä Pirkanmaalla on. Kyselyssä kysyttiin yrityksiltä kaikenlaista maan ja taivaan väliltä yrityksen toiminnasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia elintarvikeyrityksiä maakunnissa on ja mikä on niiden yhteiskunnallinen merkitys. Tutkimuksen mukaan Pirkanmaalla on noin pari sataa elintarvikeyritystä ja ne työllistävät noin 2681 henkilöä. Elintarvikeyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli tutkimuksen mukaan 513 miljoonan euron paikkeilla. Lukumäärältään eniten oli leipomotuotteita valmistavia yrityksiä, merkittävin työllistäjäryhmä oli muiden elintarvikkeiden valmistajat. Alkutuotannon osalta tutkimuksessa kerrottiin myös tilastofaktaa: Vuonna 2012 Pirkanmaalla oli 4422 maatila, joista suurin osa kasvinviljelytiloja (2499). Verrattuna muun maan keskiarvoihin kotieläintiloja on enemmän ja erikoiskasvituotantoa vähemmän. Tulokset on avattu tutkimuksessa höystettynä taulukoilla ja suorilla lainauksilla sanallisista palautteista. Tarkemmat tulokset voi käydä lukemassa linkistä: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf


Mikä tässä on nyt sitten niin ihmeellistä? Pöydälläni on tällä hetkellä kolme vastaavanlaista tutkimusta. Kyselytutkimuksissa selvitetään, minkälaisia elintarvikeyrityksiä Pirkanmaalla on, mistä hankitaan raaka-aineita, työntekijöistä, liikevaihdon kehityksestä, myyntikanavista, mitä yrittäjät ajattelevat tulevaisuudesta ja niin edelleen. Tutkimusten tulokset ovat vielä hieman erilaisia, riippuen minkälaiset yritykset ovat kyselyihin vastanneet. Aika tarkkaan on siis jo tutkittu yritysten toimintaympäristöä ja minkälaisia elintarvikeyrityksiä maakunnassa on. Ruralia-instituutin tutkimuksessa Pirkanmaan osuus on kymmenen sivua ja näistä kymmenestä sivusta kahdeksalla sivulla käsitellään tuttuja tuloksia Pirkanmaalaisesta ruokakulttuurista, alkutuotannosta ja elintarvikeyrityksistä. Ei pidä ymmärtää väärin, en todellakaan väheksy edellä mainittuja asioita ja olen erittäin kiinnostunut Pirkanmaalaisesta maaseudusta, elintarvikeyrityksistä ja lähiruoasta. Mutta kaikista eniten olen kiinnostunut siitä, kuinka saisimme lähiruoan kaikkien ihmisten ulottuville ja kannattavaksi yritystoiminnaksi? Tässä vaiheessa voin nostaa esiin Ruralia-instituutin tutkimuksen kaksi viimeistä sivua, joilta löytyy tutkimuksen tarkoitus ja suola: Ne tarjoavat kättä pidempää päättäjien päiden kääntämiseksi.


Kuntapäättäjiä kiinnostaa lähinnä raha ja työpaikat. Tässä tutkimuksessa on pystytty uskottavasti todistamaan mitkä ovat maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset. Seuraavassa on olennaista tilastofaktaa päättäjille: Jos vuoteen 2020 mennessä Pirkanmaalaiset hankintarenkaat nostavat omasta maakunnasta ostettujen elintarvikkeiden määrän kymmenestä prosentista arvioimaansa 28 prosenttiin, niin se kasvattaisi Pirkanmaan BKT:tä 13,3 miljoonaa euroa. Sama määrä lisää oman maakunnan elintarvikkeita toisi 186,7 henkilötyövuotta lisää Pirkanmaalle. Tämän luulisi kiinnostavan päätösvastuussa olevia ihmisiä - siis investoimalla 3,5 miljoonaa euroa lisää oman maakunnan elintarvikkeisiin saataisiin moninkertainen kokonaistaloudellinen hyöty!


Tällaista tietoa ja tutkimusta voidaan käyttää - ja pitää käyttää - hyödyksi kun halutaan vaikuttaa päättäjiin. En usko, että kovin moni voi kieltää lähiruoan aluetaloudellista merkitystä. Kyse on enää siitä, halutaanko investoida tulevaisuuteen ja luoda työtä sekä hyvinvointia maakuntaan. Suomen demokraattinen järjestelmä antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa päättäjiin tehokkaasti. Lähiruoan käytöstä omassa kunnassasi päättää kansalaisten valitsema kunnanvaltuusto. Kunnallisvaalit ovat neljän vuoden välein ja vaalitulokseen ei vaikuta hankkeet, maa- ja metsätalousministeriö tai MTK, vaan se mitä sinä itse äänestyskorttiin raaputat. Vaadi omaa ehdokastasi tukemaan lähiruoan käyttöä ja suorittamaan rohkea investointi työn sekä hyvinvoinnin puolesta. Jokainen meistä voi tehdä päivittäin päätöksen lähiruoan puolesta kaupan hyllyllä, ravintolassa tai vaikka baaritiskillä. Nyt on meidän jokaisen vuoro vaikuttaa tulevaisuuteen!

Kirjoittaja on Parasta Pöytään Pirkanmaalta -hankkeen harjoittelija Eero Ojanen.