14.9.2017

Foodservice -verkkojulkaisu esittelee ammattikeittiöiden ja tukkujen uusien tuotteiden valintaprosessin

Turun yliopiston Brahea-keskuksen tuottamassa uudessa Foodservice-verkkojulkaisussa kuvataan havainnollisesti ammattikeittiöiden ja tukkujen uusien tuotteiden valintaprosessi ja nostetaan esille asioita, joita pienten ja keskisuurien elintarvikeyrittäjän kannattaa ottaa huomioon ennen yhteydenottoa ostajiin. 

Sivustolla esitellään valintaprosessiin ja elintarvikeyrittäjyyteen liittyviä seikkoja yhteistyöesimerkkien avulla. Sivustolla kerrotaan muun muassa, kuinka tuotteen lisäarvo tunnistetaan ja kuinka tärkeitä tarinat ja tuotteen alkuperä ovat tuotteen markkinoinnissa. Sivustolla paneudutaan myös erilaisiin jakelutapoihin ja sähköisiin tilaus- ja toimitusjärjestelmiin.

Aiheesta lisää myös Aitoja makuja -sivuston blogissa.

16.5.2017

Itävallassa lähiruoasta tehdään tunnettuja brändejä

  • 0

Joukko pirkanmaalaisia lähiruokayrittäjiä teki maaliskuun alkupuolella ammattimatkan Itävaltaan Steiermarkin maakuntaan. Matkalla tutustuttiin maakunnan lähiruokayrityksiin ja itävaltalaiseen tapaan tehdä yhteistyötä lähiruoan tunnettuuden ja menekin edistämiseksi.  

Steiermark on yksi Itävallan yhdeksästä osavaltiosta, ja se sijaitsee maan koillisosassa. Osavaltiossa on asukkaita runsaat 1,2 miljoonaa. Itävallan liittyessä Euroopan Unioniin Steiermark oli suurelta osin köyhää seutua, maatalouden kannattavuus oli heikko ja maatilat hyvin pieniä. Itävallassa kuitenkin arvostetaan maanviljelijää ja paikallisia tuotteita. Myös maatalouselinkeinojen merkitys matkailun kannalta tärkeän maiseman ylläpitämisessä tunnustetaan.

Ammattimatka Itävaltaan

Leader-hankkeilla luodaan yhteistyötä ja lähiruokabrändejä

Itävallassa aluekehitystä pyritään edistämään alueellisten toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Vuoriston rajaamien alueiden koko voi vaihdella muutamasta kylästä kymmeneen kylään. Itävallassa on yhteensä 72 maaseutualueilla toimivaa Leader-ryhmää, ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on toteutettu yhteensä 70 Leader-hanketta.

Hankkeista 20% on liittynyt maatalouteen ja alkutuotantoon. Hankkeilla on tuettu myös matkailua, työllistymistä ja maakuntien välistä yhteistyötä. Leader-toiminnan kustannuksista on 60% EU:n ja 30% kuntien rahoittamaa. Kehittämistoiminnassa ovat mukana viljelijät, matkailualan toimijat ja kunnat yhdessä.

Tuottajat omistavat Almo® -brändin

Esimerkkinä Leader-hankkeen avulla luodusta alueellisesta yhteistyöstä on Almenlandin alueen Almo® -brändi. Almenland käsittää 16 kylää, ja alueella on yhteensä 3600 hehtaaria alppilaitumia. Laiduntamisen merkitys matkailulle ja alueen elinkeinoille on merkittävä, sillä eläimet pitävät maisemat avoimina. Alueen Almo® -tuotemerkki on tae eettisestä, reilusta ja laadukkaasta ruoantuotannosta ja se on laajasti tunnettu koko maassa. Brändi on neljänsadan maanviljelijän omistama, ja tuotteita jalostava ja markkinoiva yritys käsittelee ainoastaan Almo®-brändiin kuuluvien tilojen lihaa. Tuotantoa valvotaan Almo®-laatuohjelman avulla ja 24 % tiloista tarkastetaan vuosittain. Lihaa viedään myös Etelä-Saksaan.

Almo® -brändin rahoituksesta Euroopan Unioni on maksanut 80%, valtio 15% ja maakunta 5%. Toimijoiden itsensä ei siis ole tarvinnut osallistua rahoitukseen, vaan antaa oma panoksensa toimintana. Almo® -brändiin kuuluu myös useita pienempiä, paikallisesti tunnettuja brändejä.

Labonca luomutilalla panostetaan eläinten hyvinvointiin

Labonca Biohof -luomutila on esimerkki nopeasti yleisön tietoisuuteen nousseesta brändistä. Laboncan tilalla otettiin tuotantosuunnaksi luomu ja laidunsikojen kasvatus vuosituhannen alussa sukupolvenvaihdoksen myötä. Tuolloin tilan toiminnan arvoiksi määriteltiin eettisyys ja eläinten hyvinvointi, ja nykyisin Labonca on vahva brändi, ja yritys on maan johtava omalla alallaan.

Laidunsikatila Itävallassa

Laboncan tilalla emakot ja karjut ovat omalla laidunalueellaan, ja porsaat siirretään kasvamaan muille laitumille. Siat ovat aina ulkona, myös talvella, sillä ne kestävät hyvin jopa ajoittaisen 20 asteen pakkasen. Lähes jokaisella laitumella on katos, jonka alle eläimet pääsevät suojaan. Tilan menestyksen tärkeimmät tekijät ovat eettinen tuotanto ja laidunteurastus. Laitumelta toiselle siirtymiseen tottuneet eläimet viettävät viimeiset vuorokautensa teurastamon vieressä olevalla laitumella, eivätkä stressaannu prosessissa lainkaan. Teurastamon rahoitus koottiin EU:n investointituella ja joukkorahoituksella, jota vastaan rahoittajat saavat lihaa usean vuoden ajan. Teurastamon yhteydessä ruho paloitellaan ja vakumoidaan tuoreeltaan, ja se myös jatkojalostetaan tilalla. Tilalla on jatkuvaa tuotekehitystä ja oma tuotevalikoima käsittää yli 100 tuotetta, sillä kaikki ruhonosat pyritään hyödyntämään.

Laboncan tuotteita tullaan ostamaan tilamyymälästä jopa 150 kilometrin päässä sijaitsevasta Wienistä asti, niitä myydään verkkokaupassa sekä muutamissa yhteistyömyymälöissä muualla maassa – ei kuitenkaan marketeissa. Labonca on saanut toiminnastaan useita palkintoja, kuten Eläinten hyvinvointipalkinnon sekä maakunta- että valtiotasolla vuonna 2010 sekä Eläinsuojelu- ja Ilmastotekopalkinnot vuonna 2016. Palkintojen myötä tuotanto on saanut paljon lisänäkyvyyttä eri medioissa.

Göllesin perheyritys tarjoaa asiakkaalle myös elämyksiä

Riegersburgissa niin ikään sijaitseva Göllesin perheyritys valmistaa viinietikoita, liköörejä ja snapseja. Yrityksessä on satsattu markkinointiin ja tuotteiden esittelyyn muun muassa tarjoamalla asiakkaille opastuksia ja elämyskierroksia.

Ammattimainen tuotanto aloitettiin vasta 1990-luvun lopulla ja nykyisin tuotanto on painottunut viinietikkaan. Göllesin huipputuotteita ovat balsamiviinietikat, joista osaa kypsytetään jopa 20 vuoden ajan. Raaka-aineina käytetään hedelmiä, joista 90% on peräisin lähialueelta.

Viinietikan tuotantoa Itävallassa

Yrityksen tuotteita myydään omassa myymälässä, verkkokaupassa ja pienissä kaupoissa, ei marketeissa. Ajatuksena on, että kaupassa olevan henkilökunnan pitää tuntea tuotteet ja osata kertoa niistä. Kuluttajat ovat pääosin nuoria. Liikevaihto on nykyisin kolme miljoonaa euroa vuodessa ja pyrkimyksenä on hidas, parin prosentin kasvu vuosittain. Yritys työllistää 20 työntekijää.

Kirjoittaja on Ahlmanin kehittämispäällikkö Eeva Ylinen

04.4.2017

Yhteisöllinen ruokakauppa käynnistyy Pirkanmaalla

  • 0

Luomuruokaa

Uuskauppa on uudenlainen ruokakauppa, joka käynnistyy Pirkanmaalla syksyllä. Uuskaupan peruskiviä ovat lähituotanto, laatu ja puhtaus, luottamus - sekä reiluus. Uuskaupan päämääränä on tuoda ruoan tuottajat, jalostajat, kauppa ja kuluttajat yhteen rakentamaan yhteistyötaloutta ruokaketjuun.

”Lähituotannon turvaaminen Suomessa on tärkeää”, sanoo Uusruukki -osuuskunnan edustaja, aiemmin Pirkanmaalla toimineen lähi- ja luomuruokaan erikoistuneen Luomulaatikon toimitusjohtaja Sari Kuusisto. ”Ruoan pitää olla laadukasta ja puhdasta. Kaupankäynnissä puolestaan tärkeää on luottamus tuottajan, kauppiaan ja asiakkaan välillä. Ruoantuotannossa ja jakelussa on tosi tärkeää myös reiluus. Aivan yhtä tärkeää se on täällä Pohjolassa kuin missä tahansa muualla. Myös asiakkaan suuntaan pitää olla reilu”, toteaa Kuusisto. ”Onhan niitä ruokapiirejä ja REKO-renkaita, mutta aina siellä joku talkoilee ja tekee hommia ilmaiseksi muiden puolesta”, sanoo Kuusisto. ”Pidemmän päälle voi käydä niin, että voimat hiipuvat, vapaaehtoisten rivit harvenevat tai joku kantavista voimista tuotanto-toimitus-asiakasketjussa poistuu rivistä”, hän lisää.

Uuskaupassa jätetään markkinatalousmalli sivuun ja toimitaan sen sijaan yhteistyötalousmallilla, jossa asiakkaat sitoutuvat ryhmän jäseniksi maksamalla jäsenmaksun. Jäsenmaksulla katetaan kaupan kiinteät kulut ja palkat. Ostosten hinnasta jää pois kaupan kate, joka ruokakaupassa on yleensä 25-30 %. Jäsenet ikään kuin ostavat kauppiaan palvelukseensa ja määrittelevät hänelle, millaista ruokaa he haluavat kaupasta tilata.

Uuskaupan tavoitteet

Uuskaupan tavoitteena on kolmen ”ällän” ohjelma, joka tarkoittaa laatua, lähituotantoa ja laajaa valikoimaa. Tuotteet ovat laadukkaita, sillä ne ovat luomu- tai demeterlaatua tai laatukriteerit täyttävää lähituotantoa. Toimitukset tulevat läheltä, sillä tuotteet hankitaan lähituottajilta aina kun mahdollista, ja täydentäviä tuotteita hankitaan muualta Suomesta ja Euroopasta. Asiakkaille tarjotaan laaja tuotevalikoima, joka kuitenkin perustuu jäsenten toiveisiin.

Vihanneksia tuottajalta

Miten Uuskauppa toimii

Uuskaupan asiakas liittyy kaupan asiakkaaksi maksamalla jäsenmaksun. Tämän jälkeen asiakas tilaa haluamansa tuotteet verkkokaupasta ja noutaa ne varastolta. Asiakas voi myös tilata ostosten kotiinkuljetuksen maksullisena lisäpalveluna.

Uuskaupalle tunnusomaista on toiminnan läpinäkyvyys ja se, että asiakasmäärä on ennustettavissa. Läpinäkyvyys tulee esiin kaksiportaisessa hinnoittelussa. Jäsenmaksu kertoo selvästi, paljonko kaupan pyörittämisen kustannukset ovat ja tuotteen hinta kaupassa puolestaan kertoo sen, paljonko tuotteesta maksetaan tuottajalle. Myös tiedon kulku ja vaihto ovat erityisen helppoja pienessä ruokayhteisössä.

Asiakkaiden sitoutuminen kaupan jäsenyyteen tuo ennustettavuutta, jolloin kauppa tietää melko tarkkaan asiakkaiden määrän ja asiakastalouksien koon. Tämä helpottaa toiminnan suunnittelua ja auttaa myös saamaan aikaan säästöjä varastoinnissa ja pienentämään hävikkiä. Jokainen ruokaketjun toimija saa korvauksen työstään toisin kuin vapaaehtoistyöhön pohjautuvissa malleissa. Tehokkuutta lisää myös toimijoiden keskittyminen omiin osaamisalueisiinsa.

Uuskaupan tulevaisuus

Uuskaupan tarkoituksena ei ole kasvattaa suuria yksikköjä, vaan tavoitteena ovat paikalliset ja joustavat yksiköt. Mallin toivotaan leviävän myös muualle Suomeen ja ehkä myös Suomen rajojen ulkopuolelle, sillä vastaavaa ei tiettävästi ole vielä missään muualla. Toimintamallin kehittämistä jatketaan toiminnan jo alettua.

Toiminnan aloittamiseen tarvitaan viitisenkymmentä kokeiluhenkistä ruokataloutta. Lisätietoa Uuskaupasta ja toimintaohjeet löytyvät Uusruukin nettisivuilta: https://www.uusruukki.com/uuskauppa/


Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektipäällikkö Anu Tuomola.

13.1.2017

Kannattavuuden kiitorata -teemapäivät lähiruokayrittäjille

  • 0

Kannattavuuden kiitorata on kolmen teemapäivän koulutuspaketti lähiruokayrittäjille. Koulutuksen jälkeen yrittäjä näkee edessään toimenpitein valaistun kiitoradan, jota pitkin rullaamalla oman yrityksen kannattavuus lähtee nousuun.

11.1.2017 Talouden tärkeät tunnusluvut
8.2.2017 Asiakastoiveiden täyttäminen
22.3. Kuvat ja tarinat - miten esittelen tuotteeni  (ohjelma tarkentuu)

Paikka: Ahlman, Hallilantie 24, 33820 Tampere
Hinta: 40€/päivä, kolmen teemapäivän yhteishinta 100€
Ilmoittautuminen: anu.tuomola@ahlman.fi tai 044 796 0535