22.7.2016

Valtioneuvoston periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista

  • 0

Valtioneuvosto teki kesäkuun lopulla periaatepäätöksen julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista. Tuoreessa päätöksessä todetaan, että julkisissa hankinnoissa on tavoiteltava korkean laadun lisäksi myös kokonaistaloudellista kestävyyttä. Tämä on hallituksen mukaan mahdollista toteuttaa käyttämällä sellaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluja, jotka on tuotettu ympäristön kannalta hyvillä viljely- ja tuotantomenetelmillä sekä eläinten hyvinvointia ja elintarviketurvallisuutta edistävillä tavoilla.

Hankintakriteerien käyttö julkisissa elintarvikehankinnoissa

Periaatepäätöksen mukaan julkiset hankintayksiköt voivat asettaa tarjouspyynnöissään erilaisia kriteerejä tuotantotavoille ja hankittavien tuotteiden ominaisuuksille. Tuotantoprosessiin liittyviä hankintakriteerejä ovat muun muassa pellon hyvät viljelymenetelmät, ravinteiden kierrätys, luomutuotanto ja eläinten hyvinvointi. Hankintamenettelyssä voidaan esimerkiksi siipikarjatuotteiden ja sianlihan kohdalla edellyttää, että tuotteet tulevat tiloilta, joilla nokkia tai saparoita ei katkaista. Myös hävikin hallinta, toimitusaika ja jalostettujen tuotteiden raaka-aineiden alkuperätieto voivat olla seikkoja, joihin kiinnitetään huomiota hankinnoista päätettäessä.

Elintarvikkeiden tuoreus, tasalaatuisuus, jäljitettävyys, terveellisyys, ravitsemussuositusten mukaisuus ja turvallisuus ovat puolestaan itse tuotteeseen liittyviä kriteerejä.

Julkiset hankinnat tukemaan innovaatioita

Julkisissa hankinnoissa halutaan painottaa myös uusia innovaatioita, kuten esimerkiksi kotimaisten kasviproteiinien kehittämistä ja vajaahyödynnettyjen kalalajien tuotteistamista. Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää myös hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtääviä agro-ekologisia innovaatioita ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöä ruoan tuotannossa.

Periaatepäätöksestä käytäntöön

Julkisyhteisöjen avuksi laaditaan hankintaopas, jossa kerrotaan, miten hankintakriteerejä voidaan soveltaa käytännössä. Kriteerien käyttöönotto edellyttää monipuolista hankintaosaamista ja suunnitelmallisuutta kuntien ja valtion elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa ja että käytännön hankintatoiminnalla on kuntien poliittisen ja virkamiesjohdon tuki.

Vaikutukset ympäristöön ja aluetalouteen

Euroopan Unionin komission teettämän tutkimuksen mukaan ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen julkisissa hankinnoissa voi vähentää kasvihuonepäästöjä eri tuoteryhmissä enimmillään 25%. Käytännössä on lisäksi havaittu, etteivät laadukkaat ratkaisut ole välttämättä nykyisin käytössä olevia kalliimpia, jos kaikki elinkaarikustannukset otetaan huomioon. Periaatepäätöksen toteutuminen toisi myös merkittävän panostuksen paikallisiin ruokaketjuihin ja aluetalouteen työpaikkojen ja verotulojen muodossa. Ruokahankintojen osuus Suomen julkisista hankinnoista on 350 miljoonaa euroa. Periaatepäätöksellä voi siis olla huomattavia vaikutuksia alueiden talouteen.

Lähteet:

Valtioneuvoston periaatepäätös julkisten elintarvike- ja ruokapalveluhankintojen arviointiperusteista (ympäristömyönteiset viljelytavat, elintarviketurvallisuutta ja eläinten hyvinvointia edistävät tuotanto-olosuhteet)

MTK, tiedote 30.6.2016: Suomalainen ruoantuottaja arvostaa valtioneuvoston periaatepäätöstä kestävistä ruokavalinnoista, toivomme sen vaikuttavan myös kuntatasolla