26.6.2017

Ahlmanin torit käynnistyvät 8.7.2017

Ahlmanin torit pyörähtävät käyntiin heinäkuussa, kun pirkanmaalaiset tuottajat tulevat Ahlmanille myymään lähiruokaa ja käsiteollisuustuotteita. Ensimmäinen toripäivä on lauantaina 8.7. Muut torilauantait ovat 22.7., 12.8. ja 9.9. Tori on avoinna klo 10-15.

Myös Ahlmanin Tilapuoti ja Ravintola Kapusta ovat avoinna toripäivinä. 

Toripaikan hinta on 20 €/kerta. Ilmoittaudu myyjäksi täällä. Lisätietoja Anu Tuomola, anu.tuomola@ahlman.fi ja 044 7960535.

 

26.5.2017

Ilmoittaudu Osta tilalta! -päivään ja Lähiruokasafariin 16.9.2017

  • 0

Osta tilalta! -päivänä 16.9. maatilat avaavat jälleen ovensa kuluttajille. Osta tilalta! -päivänä kuluttajille tarjotaan mahdollisuus ostaa tuotteita ja raaka-aineita suoraan tiloilta ja tutustua samalla maatilojen elämään. Maatila voi osallistua tapahtumaan, vaikka tila ei muulloin myisikään tuotteitaan suoraan asiakkaille. Viime vuonna järjestettyyn ensimmäiseen Osta tilalta! -päivään osallistui yhteensä 179 tilaa, ja tiloilla vieraili tuhansia kävijöitä.

Ilmoittaudu järjestäjäksi Osta tilalta! -verkkosivulla. Sivulla voit esitellä tilasi ja tuotteesi ja kertoa, mitä nähtävää tai oheistoimintaa tilallasi on. Huomaa, että osallistuva tila vastaa kaikista järjestelyistä itse. Myös naapuritilojen kanssa voi tehdä yhteistyötä. Kuluttaja voi samoilta verkkosivuilta nähdä, mitkä tilat ottavat vastaan kävijöitä ja mitä tuotteita tiloilla on myynnissä.  

Pirkanmaalla järjestetään samana päivänä myös suosittu Lähiruokasafari yhteistyössä kaupunkilehti Moron kanssa. Viime vuonna Lähiruokasafaripäivänä ovensa avasi 28 pirkanmaalaista tilaa tai tuottajaa, ja Moro-lehden safaribussissa päästiin kiertämään maakunnan valikoituja lähiruokakohteita. Ilmoittaudu mukaan Lähiruokasafarin verkkosivuilla.

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 ja Maaseutuverkosto, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Lähiruoan koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Marthaförbundet, Suomen 4H-liitto, Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry.

Lähiruokasafarin järjestelyistä vastaavat Ekokumppanit Oy ja kaupunkilehti Moro.

26.4.2017

Ilmoittaudu Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtumaan 3. – 5.8. nyt!

  • 640

Suosittu Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtuma järjestetään Helsingin Rautatientorilla torstaista lauantaihin 3.–5.8.2017. Perinteinen Herkkujen Suomi on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. 

Herkkujen Suomi -tapahtuma tarjoaa pienille ja keskisuurille elintarvikealan yrityksille tilaisuuden tuotteiden ja ruoka-annosten myyntiin. Tapahtumaan ovat tervetulleita näytteilleasettajiksi laadukkaiden kotimaisten raaka-aineiden parissa työskentelevät yritykset ja yhteisöt. Tapahtumassa voi myydä, maistattaa ja esitellä suomalaisia lähiruokaherkkuja, niin uutuuksia kuin perinneherkkujakin. 

Herkkujen Suomi -tapahtuma on avoinna seuraavasti: 

torstaina, 3.8.2017 klo 16.00 –20.00
perjantaina, 4.8.2017 klo 10.00–20.00
lauantaina, 5.8.2017 klo 10.00–19.00

Syystober on avoinna päivittäin klo 01.00 saakka.

Lue lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet tästä.  

17.2.2017

Ehdota Vuoden Lähiruokateko 2017 -palkinnon saajaa

  • 0

Vuoden 2017 lähiruokateko -palkinnolla palkitaan henkilö, yritys tai yhteisö, joka on edistänyt toiminnallaan lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa. Vuoden Lähiruokateko -palkinnon suuruus on 2 000 euroa, ja palkinon saajan valitsee Lähiruoka & Luomu -tapahtuman kehitysryhmä. Palkinnon saaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 6.4. 

Tunnustuspalkinnon saajaksi voi joko ilmoittautua itse tai ilmoittaa ehdokkaan 28.2.2017 mennessä verkkolomakkeella osoitteessa http://kevatmessut.messukeskus.com/vuoden-lahiruokateko/.

Lue lisää palkintokriteereistä Lähi- ja luomuruoan tapahtuman verkkosivuilta

13.1.2017

Kannattavuuden kiitorata -teemapäivät lähiruokayrittäjille

  • 0

Kannattavuuden kiitorata on kolmen teemapäivän koulutuspaketti lähiruokayrittäjille. Koulutuksen jälkeen yrittäjä näkee edessään toimenpitein valaistun kiitoradan, jota pitkin rullaamalla oman yrityksen kannattavuus lähtee nousuun.

11.1.2017 Talouden tärkeät tunnusluvut
8.2.2017 Asiakastoiveiden täyttäminen
22.3. Kuvat ja tarinat - miten esittelen tuotteeni  (ohjelma tarkentuu)

Paikka: Ahlman, Hallilantie 24, 33820 Tampere
Hinta: 40€/päivä, kolmen teemapäivän yhteishinta 100€
Ilmoittautuminen: anu.tuomola@ahlman.fi tai 044 796 0535

17.11.2016

Yhdessä tehden parempiin tuloksiin - Elintarvikealan vuosiseminaari 13.12.2016

  • 0

Yhteistyö, kansainvälistyminen ja uudet innovatiiviset toimintatavat ovat keskiössä tämän vuoden Lähiruokafoorumissa ja Elintarviketeollisuuden vuosiseminaarissa, joka järjestetään Säätytalolla Helsingissä 13.12.2016.

Aamupäivällä käsitellään lähiruokaan liittyen kestävyyttä, alan uudistuvaa lainsäädännön neuvontaa sekä pk-yritysten viennin tukitoimenpiteitä. Aamupäivän järjestää valtakunnallinen lähiruoan koordinaatiohanke ja tämä on toinen lähiruokatoimijat kokoava laaja valtakunnallinen lähiruokafoorumi.

Iltapäivällä julkistetaan Elintarviketeollisuuden toimialaraportti, joka avaa elintarvikesektorin merkitystä. Tähän liittyen kuullaan myös yrityksen sekä Elintarviketeollisuusliiton puheenvuorot. Viennin kasvumahdollisuuksia ja verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia avaa Finpron katsaus. Iltapäivän järjestää TEM toimialapalvelu.

Tutustu ohjelmaan: http://www.aitojamakuja.fi/blogi/wp-content/uploads/2016/11/Yhdess%C3%A4-tehden-parempiin-tuloksiin_elintarvikealan-vuosiseminaari_esite.pdf

Tilaisuus on maksuton ja se toteutetaan myös webcasting-lähetyksenä.
Ilmoittaudu tilaisuuteen (myös webcasting:iin) oheisen linkin kautta viimeistään 5.12.2016 https://www.webropolsurveys.com/S/5B97C09FD039C26D.par


Webcasting:ina tilaisuutta seuraaville lähetetään linkki lähetykseen ennen tilaisuutta.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, leena.hyryla@ely-keskus.fi
Projektipäällikkö Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi
Kehittämispäällikkö Heidi Valtari, heidi.valtari@utu.fi

30.8.2016

Lähiruokasafari 2016 - herkkuja ympäri vuoden

  • 2

Elokuun 20. päivänä vietettiin järjestyksessä viidettä Lähiruokasafaria. Tapahtumaan osallistui 28 tilaa ja tuottajaa eri puolilta Pirkanmaata. Kaupunkilehti Moron perinteisen safariarvonnan palkintona oli paikka Seitsemisen kansallispuistoon ja Särkilammin Marjatilalle suuntautuneesta Safaribussista. Retkellä päästiin nauttimaan lähellä tuotetuista herkuista. Hyvänmielen luontonoita, Liisa Tyllilä, johdatti osallistujat myös Seitsemisen luontoon – sienten, marjojen ja yrttien aarreaittaan.  Vaikka Lähiruokasafari kestää kerrallaan vain yhden päivän, tarjoaa moni mukana olevista tiloista lähiruokaa ympäri vuoden.

Innovatiivisuutta lähiruokakokeiluihin

Lähiruokasafariin ensimmäistä kertaa osallistuneet Reetta Salminen ja Aki Ekmark olivat tyytyväisiä bussiretken antiin. ”Ruoka on ollut ihanaa ja oppaan jutut mielenkiintoisia. Tämä on hyvä tapa viettää aurinkoista loppukesän päivää”, Reetta iloitsee. Vaikka Lähiruokasafari oli kokemuksena ensimmäinen, ovat Reetta ja Aki tutustuneet Seitsemiseen ja Koveron tilaan jo useana vuonna Metsähallituksen ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin talkooleirillä. Reetalla talkoovuosia oli takana peräti kymmenen. Leireillä on tehty muun muassa Koveron navetan pärekattoa ja hoidettu niittämällä Koveron pihapiiriä. Lähiruoan saatavuuden Reetta kokee jatkuvasti parantuneen. ”REKO-lähiruokarenkaat ovat olleet hyvä juttu. Tuottajat ovat saaneet tuotteitaan esille ilman välikäsiä.” Lähiruokakokeiluihin hän kaipaa kuitenkin lisää innovatiivisuutta. ”Toivon kaupunkiympäristön hyödyntämistä erilaisiin ja kaikkia hyödyttäviin lähiruokakokeiluihin. Tampereella eräs ravintola kasvattaa katolla ruokaa. Miksei tällaista voisi toteuttaa laajemminkin”, Reetta miettii.

Ruokaa luonnosta, puutarhasta ja pelloilta

Ravitsevaa ruokaa voi löytää yllättävän läheltä. Koveron perinnetilalla kasvoi vielä elokuussa erinomaisesti syötäväksi kelpaavia nokkosia. ”Olen kuivannut nokkosta ja käyttänyt sitä puurossa. Se on hyvä raudan lähde”, Reetta Salminen kertoo. Paras aika villiyrttien keräämiseen on kevät ja alkukesä. Kuitenkin esimerkiksi vuohenputki ja nokkonen kasvattavat uusia versoja myöhemminkin kesällä, kunhan kasvustot muistaa välillä niittää.

Lähiruokasafariin osallistunut Reetta Salminen pitelee käsissään erinomaista ruokakasvia, nokkosta. (Kuva: Sari Hämäläinen)

Villiyrttisesongin jälkeen kypsyvät marjat, ensimmäisten joukossa mansikka.  Kesällä lähiruokaa voi noutaa suoraan marjatilojen pelloilta. Lähiruokasafariin osallistuneista tiloista neljä tarjoaa itsepoimintamahdollisuutta. Lajikkeita on tarjolla tyrnistä vadelmiin ja herukoista pensasmustikkaan. Vuodesta riippuen herukoita voi olla tarjolla vielä elo-syyskuun vaihteessa. Tyrnin sato kypsyy vasta syksyllä. Kun puutarha on tyhjennetty marjoista, käynnistyy omenakausi. Omenoita kannattaa säilöä monella tavalla: mehustaa, keittää hilloksi ja soseeksi tai vaikkapa kuivata maistuviksi omenarenkaiksi. Suomalainen suo lumoaa tunnelmallaan. Kesällä siellä kypsyy lakka ja myöhemmin syksyllä moneen vaivaan tepsivä karpalo. Syksyllä myös metsät tarjoilevat parastaan. Mustikan jälkeen tulevat puolukat ja sienivalikoima kukoistaa. Ilmaston lämmettyä herkullisia suppilovahveroita voi löytää jopa joulukuussa.

Lähiruoan ystävän talvi

Kesällä ruokaa voi kerätä suoraan luonnosta ja puutarhasta, hakea tiloilta ja kesäpuodeista. Kesällä Suomi täyttyy myös erilaisista lähiruokaa tarjoilevista tapahtumista. Mutta entäpä sydäntalvi? Mitä lähiruoan ystävä silloin syö? ”Juureksia, lihatuotteita, maitotuotteita, kananmunia…”, Aki Ekmark luettelee. Luomujuureksia Särkilammin Marjatilalle oli lähtenyt kauppaamaan Teuvo Virtanen Uusi-Riihilän tilalta Mouhjärveltä.  Tila kasvattaa myös muun muassa luomupellavaa, joka jalostetaan rouheeksi Sini-Pellavassa Loimaan Metsämaalla.

Pellava on hieno esimerkki ympäri vuoden saatavilla olevasta tuotteesta, jonka ympärille Särkilammin tila oli rakentanut Safariohjelmansa. Pellavaa kehräsi ja sen käsittelystä kertoi Maria Vesterinen. Pellavan viljelyä esitteli tilan emäntä Merita Tasanen. Safarikävijät pääsivät keräämään pellavaa suoraan pellolta kodin koristeeksi.

Merita Tasanen esittelee pellavan viljelyä Särkilammin Marjatilan idyllisessä maisemassa. (Kuva: Sari Hämäläinen)

Mikäli juurekset perusmuodossaan alkavat kyllästyttää, kannattaa katse suunnata markettien leipähyllyille. Sieltä voi bongata Pälkäneläisen Penttilän tilan herkullista peruna- ja juuresrieskaa. Moni muukin leipomo on keksinyt lisätä juureksia leipätaikinansa joukkoon. Lähiruokasafarilla edustettuina olivat myös gluteenittomat leivonnaiset.

Lähilihan ystävä törmäsi Lähiruokasafarilla valinnan vaikeuteen. Mukana oli useita ylämaan karjaan erikoistuneita tiloja ja kaksi lammastilaa. Lisäksi tarjolla oli luomulaatuista naudanlihaa ja varattavissa biodynaamista naudan- ja karitsanlihaa. Safaripäivänä päästiin maistelemaan myös herkullista villisian lihaa. Eksoottisia strutseja löytyi kahdelta mukana olleelta tilalta. Suurta kiinnostusta Lähiruokasafarilla herättivät myös harvemmin saatavilla olevat luomukukot. Safaripäivänä lihaa oli mahdollista noutaa sekä suoraan tilalta että myymälöistä.


Lähiruokasafarille osallistui useita ylämaankarjaa kasvattavia tiloja. (Kuva: Mäki-Laurilan tila)

Säilöminen mahdollistaa erilaisten sesonkituotteiden nauttimisen talvellakin. Marjoja voi nauttia monipuolisesti mehuna, teenä, hillona, hyytelönä, rouheena ja jauheena, pakasteita unohtamatta. Kotisäilöjä voi kuivattaa sieniä, vihanneksia ja yrttejä myös sähkökäyttöisellä kuivurilla.

Ylellisyyttä arkeen

Pelkkää porkkanan ja perunan puremista ei lähiruoan ystävän elämän tarvitse olla. Välillä on lupa hemmotella itseään vaikka lasillisella viiniä tai olutta. Näidenkään perässä ei tarvitse kauas matkustaa. Lähiruokasafarille osallistuivat kaksi viinitilaa ja panimo. Suklaan raaka-aine, kaakao, ei ole varsinaista lähiruokaa mutta siitä työstettävää suklaata on mahdollista tehdä Suomessakin, jopa maatilalla! Tämän on oivaltanut Suojärven Suklaatila, jonka myyntivaltteihin kuuluu suklaan lisäksi myös kattava valikoima muiden pientuottajien tuotteita. Luonnosta löytyy apu myös monenlaisiin vaivoihin. Kurkkukipuun yskänlääkettä paremmin tepsii hunaja. Mehiläiset tekevät työnsä kesällä mutta hunajaa ja erilaisia hunajatuotteita on onneksi saatavilla läpi vuoden.

Lähiruokasafariin osallistuivat vuonna 2016 seuraavat yrittäjät:

Ahlmanin Tilapuoti
Frantsilan Kehäkukka
Gluteeniton Leipomo ILONA
Helvetin Portti
Ilolan Maatilamatkailu
Kantolopen tila
Korventaustan tila
Kurjen biodynaaminen tila
Kyläpuoti
Mantereen tila
Marjatila Tyrnikka
Metsäojan Higland
Metsärannan Liha
Mäki-Laurilan tila
Palviportti
Penttilän tila
Pesosen Mehiläistarhat
Pyynikin käsityöläispanimo
Rönnvikin Viinitila
Seitsemisen Portti
Suojärven Suklaatila
Strutsitila Syrjynen
Särkilammin marjatila
Teiskon Viini
Terissaari Oy
Tolvilan Kartanon lammastila
Vuohelan lammastila
Yrjölän Marjatila

Kirjoittaja on Ekokumppanit Oy:n Sari Hämäläinen.

 

21.7.2016

Lähiruokaa suurtapahtumiin?

  • 0

Partiolaisten suurleiri ROIHU2016 on meneillään. Yhdeksän päivän ajan Evon retkeilyalueella Hämeenlinnassa seikkailee 17 000 leiriläistä. Organisaatiot ylipäätänsä ja kaikki ruokajärjestelmät erityisesti ovat mielestäni kiinnostavia. Innostuksen huumassa suunnittelen hetken soittavani leirin elintarvikehuoltovastaavalle ja rupattelevani leirin ruokamääristä ja logistiikasta. Ymmärrän kuitenkin ajoissa vetäytyä aikeestani ja tyydytän uteliaisuuteni Roihusta leirin nettisivuilla. Ja sieltä löytyykin kaikenlaista mielenkiintoista:

”Roihun muonitus hoidetaan ostopalveluna. Roihulla syödään neljä kertaa päivässä: tarjolla ovat aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Leiriläiset ruokailevat aina omassa alaleirissään sijaitsevassa keittiössä. Leirin aterioista lounas ja päivällinen toimitetaan leirille valmiina, aamiainen ja iltapala valmistetaan leirillä.”

Selvä homma. Leirin ruokahuolto varmistetaan siis valmistamalla pääateriat keskuskeittiöillä. Ei mitään nostalgista kenttäkeittiötohellusta eikä vaihtelevaa ruuan laatua. Tällä leirillä nuoriso ei tule kärsimään ainakaan nälästä. Veikkaan, että lätynpaistolle on sentään varattu oma aikansa ja paikkansa.

 ”Roihun kaltaisilla isoilla suurleireillä on tärkeää, että ruokailu ja varsinkin ruokailua edeltävä jonottaminen sujuu jouhevasti. Roihu on tuottanut informatiivisen videon suurleiriruokailun anatomiasta, check it out!”, verkkosivuilla kehotetaan. 34 000 ruokailua päivässä edellyttää toimivaa linjastoa. Kangaspussissa kulkevat omat, ruokailun jälkeen pestävät ruokailuvälineet ovat sympaattinen ja perusteltu leiriläisen varustelisä kertakäyttöastiajätevuorien sijaan.

”Ruokalista säilyy yllätyksenä leiriin saakka, mutta nyt jo on tiedossa, että leirillä tullaan tarjoamaan erilaisia kastikkeita, pataruokia, kiusauksia ja pasta-aterioita. Myös erityisruokavalion ruokailijat ruokailevat oman alaleirinsä keittiössä.”

Partiolaisten suurleiri Roihu

Voi miten mielelläni tietäisinkään, mitä partioleireillä nykyisin syödään. Itse tiedän, miltä maistuu leiriläisen suussa makaroni-nötköttipata ja jauheesta valmistettu mustikkakiisseli. Niistä kokemuksista on kuitenkin neljä vuosikymmentä aikaa. Millaisen reitin kulkevat Roihun huollosta vastaavaan keittiöön saapuvat elintarvikkeet? Kuinka suuri osa niistä on tuotettu Suomessa, mitä tulee Amerikasta, mitä Aasiasta, mitä Afrikasta. Missä on tehty puolivalmisteet ja millaisia säilytysaikoja leirielintarvikkeilla on? Miten toimivat kylmä kylmänä, kuuma kuumana -järjestelyt? Leirillä kuluu joka päivä tonneittain ruokaa.

Eri ikäkausille suunnatuissa ohjelmissa on myös ruuanlaittoa. Samoajien (15-17 vuotiaita partiolaisia kutsutaan Samoajiksi) Hyvinvointi-aktiviteetin varustelistassa mainitaan nimittäin mukaan otettavina kaasutrangia, kaasua, puukko sekä ruokailuvälineet, joita tarvitaan Samoajasyömingeissä. Hmmm – mitähän siellä syödään, lieneekö kalastusrasti? Samoajien seikkailulistan ruokaan liittyvää osiota täydennetään Taiteiden yössä. Hyönteisruoka-aktiviteetin varustelistassa on velvoitus muistaa ottaa mukaan paitsi ruokailuvälineet, myös rahaa. Joku tulee ilmeisesti tuolloin paikalle tuotteistettu hyönteisateria mukanaan. Kannattanee seurata leirin somepäivityksiä ja niiden puhuttelevia ilmetallennuksia.

Vaeltajien (näitä ovat 18-22 vuotiaat partiolaiset) ruokaan liittyviä erätaitoja koetellaan hiukan edellistä haasteellisemmin. Erätaidot-aktiviteetin varustelistaan kuuluu uusiokäyttöön soveltuva ruokalusikka. ”Uistin & koru” -otsikko viitannee siihen, että jos kala ei uistimella nappaa, askartelutulos siirtyy korulippaaseen. Ruuanlaittovälineistöä on lueteltu rohkeasti: puukko, tulitikut, trangia tai muu retkikeitin, retkikeittimen kattila (sekä kansi ja kahva) 2 kpl ja paistinpannu sekä ruokailuvälineet. Vaeltajien ennakkotehtävänä on ollut miettiä valmiiksi retkiruokaresepti. Vaihdellaankohan rastilla reseptejä? Kokkaushaasteeksi tulee ilmeisesti jonkun toisen visio herkullisesta retkiruuasta. Entäpä raaka-aineet, mistä ne tälle pisteelle hankitaan?

Partiolaisten suurleiri Roihu

Kiihtymykseni alkaa nousta jo sellaisille kierroksille, että selailen leirin vierailupäivästä kertovaa sivustoa. Jospa menisin käymään itse paikan päällä? Kokemaan metsään upotetun leirikaupungin tunnelman ja näkemään omin silmin sen elintarvikejärjestelmän. Mutta ei sittenkään. Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen toiminta-alueella on kolmisenkymmentä partiolippukuntaa, joista joku saattaisi haluta kehittää omaa toimintaansa lähiruokalippukunnan suuntaan. Mielenkiintoisia aiheitahan riittää alkaen siitä, mistä lippukunnassa käytettävä ruoka hankitaan. Asiasta keskusteltaessa herätettäisiin ajatuksia ruuasta ja sen lähteistä ja kannustettaisiin loogiseen ajatteluun. Lähialueiden maatiloja pyydettäisiin myös yhteistyöhön: paikallisiin ruuan tuottajiin ja heidän ajatuksiinsa tutustuttaisiin tilavierailuilla.

Partiolaisuuteen yhdistyy luontevasti myös monenlainen jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen: luonnon villiyrttien tunnistaminen ja hyötykäytön oppiminen tai marjojen kerääminen ja kuivaaminen. Taitojen lisääntyessä voi tavoitteena olla tuotteistaa mustikkametsä, järjestää lähiruokaleiri tai työstää lähiruoka-ajattelua eteenpäin vaellusruokailuissa.

Nyt jo pyörryttää, kun ymmärrän, että onnistunut konsepti voitaisiin monistaa jopa valtakunnalliseen käyttöön. Pidän silti mielessä, että kompastelut ja hankaluudet ne vasta opettavaisia ovatkin. Alkumetreillä olemme jo visioineet, että vastuullisuus tekee iloiseksi, tuottajien sekä heidän peltojensa, eläintensä, pihapiiriensä ja yrittäjyytensä kohtaaminen tekevät globaaleista kysymyksistä paikallisia. Tavoitteenamme on ruokailu ilman ahdistusta.

Huomaan jo melkein odottavani talvea ja palavereja partiolaisten kanssa.

 

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektipäällikkö Anu Tuomola