09.8.2016

Kuminansiemen on suomalainen huipputuote

  • 1

Elokuussa päivät lyhenevät. Koskioisten kylässä Tuomas Grannin kuivurilla leijuu voimakas, raikas tuoksu. Kymmenen kuution erä kuminaa on valmis matkaamaan lajittelun kautta maailmalle. Isäntä vaikuttaa tyytyväiseltä. Sato oli hyvä.

Kuminaa viljeltiin jo kivikaudella. Todennäköisesti sitä on silloin käytetty auttamaan raakana syödyn lihan sulamista. Myös roomalaiset sotilaat tunsivat kuminan ja pureskelivat sitä raikastaakseen hengitystään ja helpottaakseen vatsavaivojaan. Egyptiläisten tiedetään käyttäneen kuminaa muiden mausteiden keralla vainajien muumioimiseen. Vielä 1600-luvulla kuminan juuri oli Pohjolassa yleisesti suosittu keittojuures. Kuminanlehtikeitossa on kuulemma mieto, porkkanamainen maku.

Ensimmäisen vuoden kuminapelto

Ensimmäisen vuoden kuminapelto

Kesannointikasvista vientituotteeksi

Suomalaisen maatalouden peltoviljelyhistoriassa kuminan tarina alkaa 1990-luvun velvoitekesannoista. Kesannoinnilla pyrittiin yhteisponnistuksella välttämään tavallisimpien viljojen ylituotanto ja siitä seurauksena uhannut hintojen romahtaminen. Joitakin kasveja sai kuitenkin viljellä myös kesantopelloilla. Näihin kuuluivat muun muassa kuituhamppu, camelina ja kumina. Kuminan satoja tutkittaessa huomattiin, että Suomessa viljeltyjen kuminansiementen öljypitoisuudet olivat merkittävän korkeita, jopa yli 5%. Tämän havainnon innoittamana ja sitkeän kokeilunhalun siivittämänä kuminan viljelyyn, keräilyyn, lajitteluun ja pakkaamiseen syntyi ketju, ja pian suomalainen kumina löysi tiensä maailmanmarkkinoille. Vientitilastojen elintarviketuonti- ja vientiluvuissa tämä piirtyy vahvana nousuna: vuonna 1995 mausteiden viennin arvo oli 1,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 jo yli kahdeksan miljoonaa euroa. Pääroolia tässä muutoksessa esittää juuri kumina, Carum carvi.

Närpiössä kuminansiemeniä on vuodesta 2004 käsitellyt kuminaketjun erikoistunein toimija, Caraway Finland Oy. Yritys käyttää raaka-aineenaan kuminan lajittelujätettä. Lajittelussa kooltaan erottuneet siemenet uutetaan ja haihtuvat öljyt kerätään talteen. Uutoksesta jäljelle jäävän siemenmassan polttoarvo on korkea, ja se myydään energiantuotantoon. Kysyn Carawayn alkutuotantoneuvojalta Dan Kjällbergiltä kuminatuotannon kuulumisia. Markkina on pieni, minulle vastataan. Sitoutuneet sopimusviljelijät, alan kehitystä tukeva tuotantoneuvonta, huolellinen lajittelu ja suuri määrä hyvin palveltuja asiakkaita eri puolilla maailmaa pitävät yrityksen pyörät pyörimässä. Laajennuksia tulee tehdä varsin maltillisesti. Uudet oivallukset kuminan käyttötavoissa olisivat kuitenkin tervetulleita. Hollannista oli jo kuulemma tiedusteltu kuminaöljyä perunavarastolle. Haihtuva öljy hidastaisi perunan itämistä, jolloin varaston lämpötilaa voitaisiin ehkä nostaa.

Kolmannen vuoden kuminapelto

Kolmannen vuoden kuminapelto

Viljelymenetelmiä kehitetään

Superior Caraway Chain – ylivoimainen kuminaketju -tutkimushanke etsi vuosina 2010 – 2014 kuminan viljelyvarmuuden parannuskeinoja ja selvitti, että tiloilla saadut yhden vuoden huippusadot olivat lähelle 2 000 kiloa hehtaarilta. Tämä valoi uskoa siihen, että viljelymenetelmiä tarkistamalla ja kehittämällä keskisatoa pystytään nostamaan. Kaksikymmentäviisi vuotta kuminaa viljellyt ja lajitellut Markku Lehmuskanta toteaa, että käytännössä on kyse paitsi taidosta myös tuurista. Kumina varisee kypsänä tavattoman herkästi. Tuulinen sää puintia edeltävinä päivinä saattaa viedä osan sadosta. Samasta syystä itse puinti täytyy tehdä äärimmäisen varovaisesti. Mielessä on pidettävä myös, että kuminaöljyä haihtuu kypsästä siemenestä koko ajan. Liikuttelu ja lämpö vapauttavat öljyä, ja samalla sadon arvo alenee. Kuminan hinta määräytyy nimenomaan öljypitoisuuden mukaan. Viime vuosina korjatun kuminan öljyprosentti on ollut keskimäärin 3,2 prosenttia. Viljelyyn on pyritty valitsemaan lajikkeita, joiden siemenet eivät varise herkästi, mutta samalla siementen öljypitoisuus on puolestaan laskenut.

Kumina on kuitenkin melkoisella varmuudella myös tulevaisuuden kasvi. Monivuotisen kasvin juuri ulottuu syvälle maahan ja muodostaa paljon biomassaa. Kasvi tuo toivottua vaihtelua viljelykiertoihin, parantaa maan rakennetta ja lisää seuraavien kasvien satoja. Syysauringon lämmössä tuntuu erityisen hienolta, että Suomi on kuminayrittäjien sitkeyden ansiosta noussut yhdeksi maailman johtavista kuminamaista. Tiesittekö, muuten, että myös ruotsalaisten suosima snapsi, akvaviitti, saa osan voimastaan suomalaisesta kuminasta? Terveydeksenne, kuminayrittäjät  – Skål!

Kuminanviljelijä Tuomas Granni

Kuminanviljelijä Tuomas Granni

 

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektipäällikkö Anu Tuomola