29.5.2017

Uusi LÄHIS-opas on julkaistu

  • 0

Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille – ohjeita ja perusteluja hankintoihin -oppaan tavoitteena on kannustaa kuntien ja kuntayhtymien päättäjiä hankkimaan
alueellisia tuotteita. Oppaan kohderyhmään kuuluvat myös ruokapalvelut, yrittäjät ja hankintayksiköiden asiantuntijat, sekä kaikki kuntalaiset. Oppaassa tutustutaan EU-tason sekä kansallisen, maakunta- ja kuntatason strategisiin päätöksiin sekä ruokaketjun hankinnan elinkaaressa mukana oleviin kaikkiin toimijoihin, tuottajista julkisten keittiöiden ruokapalveluihin saakka. 

Oppaassa on tuotekohtaisia hankintakriteeriehdotuksia tarjouspyyntöjen laadinnan avuksi ja hyviä käytännön hankintaesimerkkejä eri kokoisista hankintayksiköistä ja ruokapalveluista. Oppaassa on vinkkejä ruokapalveluille myös ruokalistasuunnitteluun. Oppaan liitteenä on myös Elintarvikkeiden hankintaopas.

Oppaan on päivittänyt Suomen Kuntaliitto ry osana EkoCentrian hallinnoimaa ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa NYT -tuotekehitystä ja hankintaosaamista -hanketta ja se on julkaistu maaliskuussa 2017.

Lue Lisää lähiruokaa julkisten keittiöiden asiakkaille - perusteluja ja ohjeita hankintoihin täältä

17.2.2017

Ehdota Vuoden Lähiruokateko 2017 -palkinnon saajaa

  • 0

Vuoden 2017 lähiruokateko -palkinnolla palkitaan henkilö, yritys tai yhteisö, joka on edistänyt toiminnallaan lähiruoan käyttöä ja tunnettuutta Suomessa. Vuoden Lähiruokateko -palkinnon suuruus on 2 000 euroa, ja palkinon saajan valitsee Lähiruoka & Luomu -tapahtuman kehitysryhmä. Palkinnon saaja julkistetaan Lähiruoka & Luomu -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 6.4. 

Tunnustuspalkinnon saajaksi voi joko ilmoittautua itse tai ilmoittaa ehdokkaan 28.2.2017 mennessä verkkolomakkeella osoitteessa http://kevatmessut.messukeskus.com/vuoden-lahiruokateko/.

Lue lisää palkintokriteereistä Lähi- ja luomuruoan tapahtuman verkkosivuilta

09.2.2017

Liikkuva teurastamo tekee elävien teuraseläinten kuljettamisen tarpeettomaksi

  • 1

Hälsinglandin maakunnassa Keski-Ruotsissa toimii liikkuva teurastamo, Hälsingestintan, joka käy teurastamassa eläimiä lihakarjatiloilla. Yrityksen toiminnan tavoitteena on tehdä teurastuksesta eläimille mahdollisimman stressitöntä ja myös vaikuttaa kuluttajien käsityksiin lihan laadusta ja jäljitettävyydestä.

Monet nykyiset toimintatapamme eivät ole kestäviä. Tästä ovat osoituksena esimerkiksi talouskriisit, lisääntyvä eriarvoisuus, hupenevat luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Ratkaisuksi on noussut pyrkimys kestävään kehitykseen. Kestävä kehitys on vastuullisen liiketoiminnan keskeinen tavoite. Vastuullisuudella tarkoitetaan arvoja, tekoja ja sanoja, joilla yrityksissä pyritään ottamaan huomioon sidosryhmien tarpeet paremmin ja laajemmin kuin laki edellyttää. Vastuullisesti toimiva yritys tai organisaatio ottaa huomioon toimintansa sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset.  Elintarvikeketju pyrkii toimimaan vastuullisesti niissä asioissa, jotka se itse määrittelee vastuullisen toiminnan alueiksi, ja joita se mittaa. Elintarvikeketjun vastuullisuuden seitsemäksi ulottuvuudeksi on länsimaissa määritetty ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallinen hyvinvointi ja taloudellinen vastuu. Suomessa lihantuotantoketjun vastuullisuusmittareita ovat olleet aktiivisimmin kehittämässä isot lihatalot, jotka haluavat pitää kiinni asiakkaistaan ja varmistaa, että edullinen, tasalaatuinen, tuore, turvallinen ja kotimainen elintarvike kiinnostaa kuluttajia myös tulevaisuudessa.

Hälsinglandin rohkea karjatilallinen

Sattuipa viime vuosituhannen lopulla Ruotsinmaalla kuitenkin sellaista, että maanviljelijä ja karjankasvattaja Britt-Marie Stegs tuli aktiivisesti pohtineeksi agribisneksen vaikutuksia tarjolla olevan naudanlihan laatuun. Tuotannon tehostuessa ja tuonnin lisääntyessä ruotsalaistenkin lautasilta alkoi löytyä merkkejä stressilihasta, kasvuhormonien käytöstä tuotannossa, antibioottilääkityksestä ja muista ikävistä asioista. Valtaosa kuluttajista oli kuitenkin tyytyväisiä halvempaan lihan hintaan ja mahdollisuuteen monipuolistaa perheen ruokalistaa. Britt-Marie puolestaan huomasi, että hänen kotitilallaan teurastamansa ja syömänsä eläinten lihan maku, tuoksu ja muut ominaisuudet erkaantuivat yhä kauemmaksi kaupan myymästä naudanlihasta. Raakakypsytetystä ruhosta leikattu oman karjan liha oli aina mureaa, eikä terveiden ja hyväkuntoisten eläinten lihan ravitsemuksellista arvoakaan ollut mitään syytä epäillä. Britt-Mariella riitti myös asiakkaita, sillä yhä useampi lähialueen perhe halusi ostaa naudanlihan suoraan häneltä. Asiakkaat kokivat saavansa riittävästi vastinetta rahoilleen hankkiessaan lihaa Britt-Marien tilalta, vaikka liha olikin hieman kalliimpaa kuin kaupassa. Lihan laatu oli kuitenkin parempi, ja asiakkaat näkivät, mistä liha oli peräisin ja saattoivat itse todeta tilan eläinten voivan hyvin.

Lihakarjatila

Kysynnän kasvun rohkaisemana Britt-Marie Stegs lähti neuvottelemaan valtakunnallisesti toimivan lihatalon kanssa suuremmasta eläinmäärästä, joka kasvatettaisiin ja teurastettaisiin hänen oman Hälsingestintan-brändinsä nimellä. Tämä ei kuitenkaan käynyt päinsä, sillä lihatalo antoi ymmärtää teurastamossaan teurastettavan vain sen omilla laatu- ja vastuullisuusmittareilla luokiteltua ja brändättyä lihaa.

Oman teurastamon perustaminen oli ainoa vaihtoehto

Yhteistyön kariuduttua valtakunnallisen lihatalon kanssa Britt-Marie Stegs päätti ryhtyä suunnittelemaan omaa yritystä, jossa hän voisi hallita itse tuotannon arvoketjun alusta loppuun. Yrityksen tulisi olla tarpeeksi suuri, jotta kuluttajat huomaisivat uuden toimijan ja haluaisivat ostaa sen tuotteita. Ensimmäiseksi tuli suunnitella ja tilata Ruotsin ensimmäinen suuren kokoluokan liikkuva nautateurastamo. Sopiva yhteistyöyritys, Kometos, löytyi Suomesta. Toiseksi haluttiin tutkimuksen keinoin osoittaa, että tilalla tapahtuva teurastus on eläimille stressitön, ja se näkyy myös lihan laadussa. Kolmanneksi päätettiin, että yhteistyötiloiksi valitaan vain ammattitaitoisimmat ja sitoutuneimmat tuottajat. Näin voidaan olla varmoja, että kaikkien mukana olevien tilojen laatu- ja osaamistaso ovat korkealla. Neljänneksi tuotteiden jäljitettävyys haluttiin toteuttaa siten, että kuluttajat saataisiin kiinnostumaan ja vakuuttumaan siitä.

Hälsingestintanin liikkuvan teurastamon ensimmäinen kokonainen toimintavuosi on nyt takana, ja yritys on teurastanut 6000 nautaa 20-30 naudan päivätahdilla. Liikkuva teurastamo koostuu kahdesta yhdistelmäajoneuvosta, ja mukana kulkee viiden työntekijän tiimi, joista yksi on eläinlääkäri. Kuluvan vuoden aikataulu on jo valmiiksi suunniteltu yhteistyössä sopimustilojen kanssa. Ensimmäinen toimintavuosi osoitti, että kaluston toiminta-alue on toistaiseksi liian laaja, mikä nakertaa yrityksen kannattavuutta. Yrityksessä suunnitellaankin toisen liikkuvan teurastamon hankkimista ja maan jakamista kahteen toiminta-alueeseen. Samoin teurasjätteen suunnitelmallisemmasta hyödyntämisestä tullaan saamaan kustannushyötyjä.

Liikkuva teurastamo

Kuluttaja haluaa tietää mistä naudanliha on peräisin

Liikkuvan teurastamon kanssa yhteistyötä tekevistä nautakarjatiloista 30 % on luomutiloja. Kaikki yrityksen käsittelemä naudanliha myydään Hälsingestintan-brändin nimellä. Tulevaisuudessa kuluttaja voi halutessaan selvittää lihan alkuperän myyntipakkauksessa olevan QR-koodin avulla, jonka kautta on mahdollista saada lisätietoja maatilasta, kuulla kasvattajan ajatuksia toiminnastaan ja etsiä ruokaohjeita. Hälsingestintanilla on myös oma 750-päinen nautakarja, joka toimii tuotannon puskurina. Oman karjan avulla yritys voi lisäksi tuoda uusia avauksia erityisesti karjan risteytysjalostukseen ja esitellä yrityksen toimintaa kiinnostuneille. Muilta osin tuotanto tapahtuu sertifioiduilla tiloilla, joissa noudatetaan yhteisesti sovittuja eläinten ruokintaan, kasvatukseen ja hyvinvointiin liittyviä periaatteita.

Hälsingestintanin asiakaskuntaan kuuluu sekä kaupungeissa että maaseudulla asuvia miehiä ja naisia, ja he ovat useimmiten keskituloisia ja iältään 28 - 60 -vuotiaita. Mielenkiintoisen monenkirjava asiakaskunta arvioi nyt tuotetta ja sen ominaisuuksia. Asiakkaiden joukossa on myös aktiivisia ruokaharrastajia ja ruoka-alan ammattilaisia, jotka vievät keskustelua eteenpäin verkostoissaan. Heistä osa toimii myös tulevaisuuden kulutuksen suunnannäyttäjinä. Heidän kokemuksestaan riippuu, voiko vastuullisen toiminnan uusina mittareina tulevaisuudessa olla lihan kulutuksen väheneminen ja mahdollisimman lyhyt tuotantoketju. Eteenpäin katsova karjankasvattaja pohtiikin, milloin tällaiselle brändille on kysyntää myös Suomessa.

Lihakarjan laidun

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektipäällikkö Anu Tuomola

 

17.11.2016

Yhdessä tehden parempiin tuloksiin - Elintarvikealan vuosiseminaari 13.12.2016

  • 0

Yhteistyö, kansainvälistyminen ja uudet innovatiiviset toimintatavat ovat keskiössä tämän vuoden Lähiruokafoorumissa ja Elintarviketeollisuuden vuosiseminaarissa, joka järjestetään Säätytalolla Helsingissä 13.12.2016.

Aamupäivällä käsitellään lähiruokaan liittyen kestävyyttä, alan uudistuvaa lainsäädännön neuvontaa sekä pk-yritysten viennin tukitoimenpiteitä. Aamupäivän järjestää valtakunnallinen lähiruoan koordinaatiohanke ja tämä on toinen lähiruokatoimijat kokoava laaja valtakunnallinen lähiruokafoorumi.

Iltapäivällä julkistetaan Elintarviketeollisuuden toimialaraportti, joka avaa elintarvikesektorin merkitystä. Tähän liittyen kuullaan myös yrityksen sekä Elintarviketeollisuusliiton puheenvuorot. Viennin kasvumahdollisuuksia ja verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia avaa Finpron katsaus. Iltapäivän järjestää TEM toimialapalvelu.

Tutustu ohjelmaan: http://www.aitojamakuja.fi/blogi/wp-content/uploads/2016/11/Yhdess%C3%A4-tehden-parempiin-tuloksiin_elintarvikealan-vuosiseminaari_esite.pdf

Tilaisuus on maksuton ja se toteutetaan myös webcasting-lähetyksenä.
Ilmoittaudu tilaisuuteen (myös webcasting:iin) oheisen linkin kautta viimeistään 5.12.2016 https://www.webropolsurveys.com/S/5B97C09FD039C26D.par


Webcasting:ina tilaisuutta seuraaville lähetetään linkki lähetykseen ennen tilaisuutta.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Toimialapäällikkö Leena Hyrylä, leena.hyryla@ely-keskus.fi
Projektipäällikkö Päivi Töyli, paivi.toyli@utu.fi
Kehittämispäällikkö Heidi Valtari, heidi.valtari@utu.fi

13.10.2016

Lähiruokaa kaupungista

  • 0

Tunnetut tamperelaisravintolat Bertha, C, Hella & Huone ja Tampere-talon ravintola osallistuivat kuluneena kesänä Tampereen ammattikorkeakoulun ja Käymäläseura Huussi ry:n Kivireki-kaupunkiviljelyhankkeeseen. Kaksi vuotta kestävässä hankkeessa tutkitaan kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia ja selvitetään, onko omien raaka-aineiden tuotanto ravintoloille taloudellisesti kannattavaa.  Hankkeessa testataan myös suljettua ravinnekiertoa, kehitetään erilaisia teknisiä ratkaisuja kaupunkiviljelyn tarpeisiin, sekä etsitään uusia yritysmuotoja kaupunkiviljelyn parista. Ruoan alkuperä kiinnostaa yhä useampia kuluttajia, ja nyt myös ravintolat ovat kiinnostuneita viljelemään osan käyttämistään raaka-aineista itse.

Samettikukkia ja kurkkuja Tampereen kattojen yllä

Tampere-talon vihannesviljelmät sijaitsevat kasvihuoneessa Tampere-talon katolla. Tampere-talon ravintola oli pohtinut kasvihuoneen hankkimista jo pitkään, ja kaupunkiviljelyhankkeen avulla löytyivät sopivat yhteistyökumppanit. Hankkeen aikana ravintola hakee kokemuksia viljelyn käytännöistä ja ravintolan käyttöön sopivista hyötykasveista.

Tampere-talon kasvihuone

Tampere-talon kasvihuone sijaitsee korkealla kaupungin kattojen yllä

Aurinkoisena loppukesän iltapäivänä ravintolan keittiöpäällikkö Juhana Paturi esittelee viljelylaatikoissa kasvavia reheviä lehtikaaleja ja värikkäästi kukkivia krasseja, kehäkukkia ja samettikukkia. Ravintolassa kukkia käytetään annosten koristeluun ja samettikukan lehdistä valmistetaan herkullista pestoa, johon ei tarvita lehtien lisäksi muuta kuin hieman öljyä ja suolaa. Samettikukan lehtien maku on voimakas ja muistuttaa hieman rucolasalaattia. Kasvihuoneessa kasvaa ruukuissa munakoisoa ja kurkkuja. Kurkut tuottavat elokuussa jo satoa, mutta munakoisot vasta kukkivat. Kasvit on esikasvatettu keväällä TAMKin tiloissa, sillä kasvihuone saatiin Tampere-talon katolle vasta kesäkuussa. Paturin mukaan asiakkaat ilahtuvat saadessaan tietää, että ruokaan on käytetty ravintolan itse kasvattamia vihanneksia.

Tampere-talon kasvihuoneen vihannekset

Tampere-talon kasvihuoneen hoitoa helpottaa automaattinen kastelujärjestelmä

Tampere-talon kasvihuoneen kastelujärjestelmä on automaattinen. Kasvihuoneessa sijaitsee 400 litran suuruinen vesisäiliö, joka täytetään kerran kuussa. Säiliöstä vesi johdetaan venttiileillä varustettuihin altakasteluruukkuihin, jolloin kasvien vedensaannista ei tarvitse erikseen huolehtia.

Ravinteli Bertha viljelee korttelin sisäpihalla

Berthan kaupunkiviljelmä sijaitsee keskustakorttelin sisäpihan korotetulla tasanteella, joka on alun perin rakennettu asukkaita varten, mutta joka jäänyt sittemmin vähäiselle käytölle. Ravintola sai taloyhtiöltä luvan ottaa tilan viljelykäyttöön, ja nyt neljässäkymmenessä viljelylaatikossa kasvaa muun muassa koristekrasseja, samettikukkaa, salaatteja, lehtikaalia, salkopapuja ja erikoisporkkanoita.

Ravinteli Berthan kaupunkiviljelmä

Ravinteli Berthan kokit Kim ja Kai Slotte keräämässä ravintolan oman viljelmän satoa

Kokit Kim ja Kai Slotte keräävät satoa viljelylaatikoista ja kertovat, että viljeltäviksi valittiin kasveja, joita olisi muuten hankala saada, tai jotka kestävät huonosti pakkaamista ja kuljettamista. Viljelykokeilussa mukana olleet ravintolat C ja Hella & Huone ovat myös viljelleet hyötykasveja joko kiinteistöjensä sisäpihoilla tai sisätiloissa.

Lokakuussa hanke järjesti avoimen kaupunkiviljelytyöpajan, jossa keskusteltiin kesän aikana kertyneistä kokemuksista. Ravintoloissa ymmärretään nyt paremmin, millaisia käytännön haasteita korkealaatuisten raaka-aineiden tuotantoon liittyy. Viljely ravintolan välittömässä läheisyydessä auttoi myös vähentämään hävikkiä, kun ravintolan tarpeisiin kerättiin vain tarvittava määrä satoa kerrallaan.

Ravinteli Berthan kaupunkiviljelmä

Ravinteli Berthan kaupunkiviljelmällä kasvaa salkopapua ja muita hyötykasveja

Tukholmassa kannustetaan kaupunkiviljelyyn

Ruotsissa kaupunkiviljelyn edistämisessä ollaan jo pitkällä. Tukholman kaupunki on perustanut Grön Lots -verkkopalvelun yrittäjille, jotka haluavat aloittaa kaupallisen viljelytoiminnan tai tarjota kaupunkiviljelyssä tarvittavia palveluja tai laitteistoja. Grön Lots -palveluun on koottu kaupunkiviljelyn tekniikkaan, lupa-asioihin ja yrityksen perustamiseen liittyvää tietoa. Palvelussa neuvotaan myös, mitä tulee ottaa huomioon viherkattoja ja -seiniä rakennettaessa ja kuinka yksityiset kaupunkilaiset tai yhteisöt voivat aloittaa kaupunkiviljelyn kunnan omistamalla joutomaalla. Grön Lots ylläpitää myös viljelymenetelmien- ja tekniikoiden näyttelyä, johon kaikki kiinnostuneet voivat käydä tutustumassa. Sivustolle on myös koottu esimerkkejä onnistuneista kaupunkiviljelyhankkeista ja -yrityksistä Ruotsissa ja muualla maailmassa. Grön Lots -palvelua rahoittaa Ruotsin valtiollinen teknologiarahoittaja Vinnova.

Kööpenhaminan kaupunkiviljelykeidas

Kööpenhaminalaisessa lähiössä sijaitseva ØsterGro on 600 m2:n laajuinen kumppanuusmaatila, joka sijaitsee viisikerroksisen liikehuoneiston katolla. Kaupunkiviljelmää hoitaa kaksi yrittäjää, ja kumppanuusmaatilalla on 17 jäsentä, jotka ovat sitoutuneet ostamaan viljelmän tuotannon. Vuosi kaupunkiviljelmän perustamisen jälkeen katolla sijaitsevaan kasvihuoneeseen avattiin Stedsandsin ravintola, josta tuli huippusuosittu lähes yhdessä yössä. Ravintolan houkutteleva sijainti Kööpenhaminan kattojen yllä keskellä vehreää yhteisöviljelmää on tehnyt siitä niin tunnetun, että paikkoja illallispöytään joutuu jonottamaan pitkään. Ravintoloitsijoiden tavoitteena on valmistaa hyvää ruokaa laadukkaista, lähellä tuotetuista raaka-aineista ja tarjota illallisvieraille rento ja yhteisöllinen ravintolakokemus. Samalla ravintolavieraat näkevät, että ruoan kasvattaminen myös keskellä kaupunkia on mahdollista.

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektisihteeri Ritva Pietarinen.

01.7.2016

Mahdottomasta mahdollista - kustannustehokas lähiruokatukku

  • 0

Humppilalainen Kimmo Remes on lähiruoan ja lyhyiden ruokaketjujen puolestapuhuja. Remeksen vuonna 2013 perustama LähiPuoti Remes Oy -lähiruokatukku myy ja toimittaa lähiruokaa ammattikeittiöille, kahviloille, myymälöille, pitopalveluyrityksille ja hoiva-ja palvelukodeille. Lähiruokatukun toiminta-ajatuksena on tehdä lähiruoan saatavuudesta helppoa. Asiakkaat voivat tilata kaikki tarvitsemansa lähiruokatuotteet samalta toimittajalta ja LähiPuoti toimittaa ne suoraan tilalta asiakkaalle. LähiPuodin tavoitteena on auttaa myös ruoan tuottajaa huolehtimalla tuotteiden myymisestä ja toimittamisesta, jolloin tuottaja voi keskittyä ydinosaamiseensa eli ruoan tuottamiseen. Yrityksen toiminta on laajentunut nopeasti. Tukkuliikkeitä on nyt kaksi, toinen Humppilassa ja toinen Pöytyällä, ja ketjun rakentaminen jatkuu. Lisäksi yrityksellä on tällä hetkellä kahdeksan LähiPuodin Herkut -myyntipistettä myymälöissä ja kahviloissa Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella.

Oma elämäntaparemontti johti yrityksen perustamiseen

"Ajatus yrityksen perustamisesta lähti alun perin liikkeelle omasta elämäntaparemontista ja tarpeesta löytää mahdollisimman tuoreita ja laadukkaita ruoan raaka-aineita”, kertoo Remes. ”Aiemmassa työssäni jouduin matkustamaan paljon, ja silloin tuli syötyä mitä sattuu. Kun aloin kiinnittää huomioita ruoan laatuun ja tuoreuteen, paino putosi ja vointi koheni,” muistelee Remes. ”Vähitellen aloin kiinnittää huomiota myös tuoreiden raaka-aineiden hyvään makuun. Teollisesti tuotetut elintarvikkeet maun- ja värinparantajineen ja muine lisäaineineen eivät enää maistuneet”, kertoo Remes.

Lähellä tuotettujen ja tuoreiden elintarvikkeiden metsästäminen sieltä täältä oli kuitenkin työlästä ja aikaa vievää. Vähitellen Remeksen mielessä kypsyi ajatus lähiruokatukun perustamisesta.

”Moni piti ajatusta lähiruokatukusta mahdottomana”, muistelee Remes. Helppoa ei yrityksen käynnistäminen toki ollutkaan. Elintarvikealalla toimimiseen liittyvää selvitystyötä oli tehtävä paljon, ja hinnoittelua oli mietittävä tarkkaan. Yllättäen kuljetuslainsäädännön vaatima lupamenettely osoittautui hankalaksi, sillä säädöksiä on paljon ja niitä tulkitaan eri tavoin. Vaatimukset ovat lisäksi samat pienyrittäjille ja suurille kuljetusliikkeille.

Laatutuotteita suurkeittiöille ja kuluttaja-asiakkaille

Yritys on suunnitellut yhdessä tuottajien ja asiakkaiden kanssa kunkin asiakkaan tarpeisiin soveltuvia lähiruokatuotteita ja pakkauskokoja. ”Suurkeittiö voi tilata esimerkiksi perunat ja juurekset valmiiksi pestyinä ja kuorittuina. Kuluttaja-asiakkaita palvelevat yhteistyökumppanit taas voivat tilata vähittäismyyntiin sopivia pakkauskokoja myös pieninä erinä, jotta varastointi ei muodostu ongelmaksi”, kertoo Remes. Tuotteiden tuoreus ja laatu ovat Remeksen mukaan etusijalla myös kuluttajille suunnatuissa lähiruokatuotteissa, joita myydään LähiPuodin Herkut -myyntipisteissä.

Lähipuodin tuotteita

LähiPuodin tuotteita


Lähiruoasta piristystä aluetalouteen

Lähiruoan käytön lisääminen kuntien hankinnoissa tekisi hyvää aluetaloudelle, jos kunnat tämän muistaisivat. ”Lähiruoan aluetaloudellisten vaikutusten huomioon ottaminen pitäisi kirjata kuntien strategiaan”, linjaa Remes. Kuntien olisi hankinnoissaan ajateltava pelkän hinnan sijaan myös hankintojen työllisyysvaikutuksia ja verokertymää omalla paikkakunnalla. ”Jos kaikki hankinnat tehdään oman alueen ulkopuolelta, ei paikkakunnalle jää hankinnoista senttiäkään”, muistuttaa Remes.

Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia

Suomessa elintarvikekauppa on hyvin keskittynyttä, ja suurten ketjujen mukaan kuluttajan valinnan ratkaisee hinta. Ruoan alkuperän merkitys päätöksenteossa on kuitenkin lisääntymässä niin kuluttajien kuin ammattikeittiöidenkin piirissä. Remeksen mukaan REKO-renkaat ja ruokapiirit ovat yksi esimerkki kuluttajien kasvavasta mielenkiinnosta ruoan alkuperää ja laatua kohtaan. ”Jos suuret ketjut tarjoaisivat elintarvikkeita tuottajien nimillä, näkyisi se kuluttajien ostokäyttäytymisessä,” arvelee Remes.

Remes näkisi mielellään, että suomalaiset arvostaisivat omaa paikallista ruokakulttuuriaan ja lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Samalla luotaisiin työpaikkoja omalle paikkakunnalle. Kaukomailta tuotujen gojimarjojen sijaan voisimme arvostaa omien metsiemme marjoja ja niistä valmistettuja tuotteita. Suomalaisen ruoan puolesta puhuvat Remeksen mukaan maku ja puhdas luonto. Myös lyhyt ruokaketju vaikuttaa ruoan makuun. Remes kertoo, että LähiPuodin ennätys on erä perunoita, jotka saatiin puolessatoista tunnissa pellolta suurkeittiön kattilaan porisemaan.

Akaan kaupungin keittiössä siirryttiin käyttämään lähiperunaa ja havaittiin, että paremman maun myötä kouluruoan menekki kasvoi, hävikki väheni, ja oppilaat voivat paremmin. ”Laitosruokaloissa ruokahävikki on suurta, ja kaikki tietävät, että roskiin heitetty ruoka on roskiin heittyä rahaa. Kun ruoan raaka-aineet ovat tuoreita, hävikki vähenee,” muistuttaa Remes. Hävikin pienenemisestä syntyvä säästö voidaan puolestaan sijoittaa laadukkaisiin raaka-aineisiin.

Lähiruokavisio on kantanut pitkälle

Vaikka vuodet yrityksen perustamisen jälkeen ovat olleet kiireisiä, on Remeksen into lähiruokaan edelleen tallella. Palkitsevaa on ollut onnistuminen vaikeuksista huolimatta. ”Aloittaessamme moni epäili, ettei lähiruokatukku voi Suomessa menestyä. Nyt meihin otetaan yhteyttä ja kysytään, miten se sittenkin on mahdollista”, kertoo Remes. Yrityksen toiminta palkittiin vuonna 2014 Vuoden lähiruokatekona Lähiruoka & Luomu -messuilla.

 Syysvehnää

Syysvehnä kukkii Akaan Kylmäkoskella

 

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektisihteeri Ritva Pietarinen