30.11.2016

Joulupöydän tarinoita

  • 0

Muutaman viikon kuluttua kokoonnutaan viettämään vuoden suurinta ruokajuhlaa. Joulun perinneruokiin liittyy pohjoismaisen ja suomalaisen ruokakulttuurin historiaa ja myös sukujen ja perheiden omia ruokamuistoja.

Osa suomalaisista jouluruoista on hyvin vanhaa perua, mutta monet joulupöydän antimet ovat melko uusia tulokkaita. Yksi vanhimmista jouluruoistamme on lipeäkala, jota ennen valmistettiin hauesta tai kuhasta. Puuro on myös vanha jouluruoka, mutta ennen riisin yleistymistä Suomessa syötiin ohraryyni- tai kaurapuuroa. Joulukinkku ja riisipuuro sen sijaan olivat pitkään ylellisyyttä, ja ne yleistyivät vasta 1900-luvulla. Juureslaatikoistakin tuli pito- ja jouluruokia vasta 1800-luvun lopulla. Glögi, mausteiset piparkakut ja tapa piilottaa manteli riisipuuroon ovat alun perin keskieurooppalaisia perinteitä, jotka ovat tulleet meille Ruotsista ja yleistyneet Suomessa vasta viime vuosisadalla. Jouluun liittyvä runsas syöminen ja juominen kuului aiemmin kekriin eli syksyn sadonkorjuujuhlaan, jonka perinteet siirtyivät myöhemmin joulun juhlintaan.

Maatilalle

Jouluruokiin liittyvät perinteet ovat joitakin paikallisia erityispiirteitä lukuun ottamatta olleet viime aikoihin saakka melko yhdenmukaisia koko maassa. Ruokakulttuuri kuitenkin muuttuu koko ajan. Uusia jouluruokia tuodaan perinteisten rinnalle, tai perinteisiä ruokia valmistetaan uusista raaka-aineista tai uudella tavalla. Kiireinen hankkii joulun perinneruoat valmiina, ja kokeilunhaluiset löytävät joulun alla ilmestyvistä ruokalehdistä loputtomasti uusia reseptejä. Olipa jouluateria perinteinen tai kokeileva, syntyy ruokapöydän ympärillä muistoja, joiden rakennusosina ovat ruoan lisäksi myös yhdessäolo ja ruoasta sekä yhteisistä jouluperinteistä kerrotut tarinat.

Postiluukusta kolahtaneen joulukuvaston aukeamalla komeilevat herkullisen näköiset hummerit ja osterit. Ne toisivat joulupöytään varmasti ripauksen luksusta, mutta samalla niistä tulee tunne, että nämä merelliset äyriäiset kuuluvat johonkin toiseen tarinaan. Ehkä ne olisivat parhaimmillaan tuoreina, nautittuna vaikkapa jossain pienessä merenrantaravintolassa, jossa suolainen merituuli ja paikallinen viini olisivat osa aterioinnin tuottamaa elämystä. Suomalaisen jouluaaton aterialle istutaan kuitenkin useimmiten pakkasen paukkuessa ja valkoista joulua toivoen.

Millaisia ovat ne maut ja tarinat, jotka ovat näissä oloissa kuin kotonaan? Ehkä niitä voisi lähteä etsimään ruoan alkulähteiltä, suomalaiselta maaseudulta ja oman maakunnan ruoan tuottajilta.
Ylämaankarjaa
Monet maatilat myyvät nykyisin tuotteitaan suoraan oman tilan tilamyymälästä tai ottavat vastaan asiakkaita paitsi joulun alla, myös ympäri vuoden. Jouluiselle ruoanhankintamatkalle voi lähteä perheen tai ystävien kanssa, ja matkasta maatilalle voi tehdä vaikka uuden jouluperinteen. Suomalainen maaseutu voi jopa yllättää, kun tulija huomaa lumipyryssä tyynenä seisovan pitkäkarvaisen ylämaankarjan, joka näyttää sopeutuneen hyvin suomalaiseen talveen. Pihattonavetassa rauhallisesti märehtiviä lypsylehmiä katsellessa ajatukset rauhoittuvat ja joulustressi katoaa.

Tilamyymälästä mukaan pakattavat tuoreet kananmunat, lähimyllyssä jauhetut jauhot ja puurohiutaleet ja marjatilan marjoista keitetyt hillot varmistavat joululeivonnaisten onnistumisen ja maistuvat myös joulunpyhien aamiaispöydässä. Vierailu maatilalle voi olla mieleenpainuva kokemus, sillä ruuan ostaminen suoraan tuottajalta auttaa näkemään, millaista ruoan tuottamisen arki on. Ajatustenvaihto isäntäväen kanssa kartuttaa ymmärrystä elämästä maatilalla, ja saattaapa mieleen jäädä jokin hauska tai koskettava tarina maatilan arjesta. Vierailuista maatiloilla ja ruoan alkuperään liittyvistä tarinoista voi muodostua perheen tai ystäväpiirin uusia yhteisiä jouluperinteitä, joita on mukava pitää yllä vuodesta toiseen.

Oman kunnan ja maakunnan maatiloja ja tuottajia löytyy verkosta esimerkiksi Aitoja makuja ja Ruokaa Suomesta -sivustoilta. Ostopaikkoja ja tarinoita ruoantuottajista löytyy myös Ruokaretki-verkkosivustolta

Jos maatilalle ei syystä tai toisesta pääse itse käymään, ruokaa on mahdollista hankkia suoraan tuottajilta myös liittymällä oman paikkakunnan REKO-ruokarenkaaseen. REKO-renkaat toimivat Facebookissa.

 

Hyvää joulun odotusta!

Lähteet:
http://www.ruokatieto.fi/
http://www.suomalainenjoulu.fi/

Kirjoittaja on Parasta pöytään Pirkanmaalta -hankkeen projektisihteeri Ritva Pietarinen